Anna Kreetablogi: Paleochora 2. Parturissa
Kreetalaisissa pikkukaupungeissa minua viehättävät kaikenlaiset pienet nyrkkipajat, oli sitten kyseessessä vaatteiden korjaus, auton pakoputken asennus, kenkien suutarointi, parturi tai muu käsityötä edellyttävä palvelusala. Asiaansa erikoistuneet ammattilaiset tekevät työtään keskittyen siihen, mitä kukakin osaa. Näille työhuoneille ei ole ajanvarausta eikä ovella jonotusnumeroita. Tässä kaikessa on jotakin yksinkertaisen toimvaa.
Näillä palvelusaloilla työn hinta on hyvin halpa. Housunpunttien lyhennys kolmella eurolla, vaelluskenkien ulkopohjien vaihto viisitoista, auton pakoputken hitsaus kymmenen euroa. Usein vaikuttaa siltä, että maksan melkein vain tarvikkeista, työ tulee kuin kaupanpäälle. Olen täällä oppinut aikaisempaa enemmän korjauttamaan ja teettämään töitä osaavilla ammattilaisilla.
Paleochoran pääkadulla pitää liikettään Stavros, paleochoralainen parturi jo neljän vuosikymmenen ajan. 
Mesinmäen isännän parta kaipaa käsittelyä, joten suntaamme kaupungille. Stavroksen parturissa ei ole juuri nyt jonoa, maestro lakaisee lattialta edellisen asiakkaan kutreja. Stavros taitaa jonkin verran englantia, hän kehottaa istumaan ja kertoo asiakaskuntaansa sesonkiaikaan kuuluvan lukuisia ulkomaalaisia.
Tässä pienessä huoneessa Stavros on työskennellyt viimeiset kaksikymmentä vuotta, sitä edeltävät vuosikymmenet soljuivat rakennuksessa kadun vastakkaisella puolella. Tämän työhuoneen seiniä koristavat lastenlasten kuvat ja meriaiheiset esineet. 
Parturituoli näyttää säilyneen uran alkuajoilta, vanhanajan istuin toimii edelleen hyvin. Käsikäyttöinen niskatuen nostaja on ainoa liikkuva osa. Huomaan etsiväni katseellani lapsuuteni partureissa käytettyä lankkua, jolle lapset nostettiin parturoitavaksi. Lattiaan vanhan parturintuolin ympärille on kulunut tekijän askeleista polku.
Työhön kuluu kymmenisen minuttia, parransiistimisen ja hiusrajan tasoituksen hinta on seitsemän euroa.
Kreetaterveisin
Anna Meurling
Hei Anna. Miksi kirjoitat Paleohoran englantilaisittain ch:lla Paleochora? Suomessa asuvat kreikkalaisetkin kirjoittavat se ilman c:tä.
Samalla papalla kävin minäkin kymmenisen vuotta sitten. Sanoin vain, että ligo ligo ja niskasta ei sitten just yhtään. Sen olin opetellut paikalliselta kaverilta. Papalla oli vissiin vain yksi tapa leikata miesten hiuksia ja siihen ei pidempi niskatukka sopinut. Muuten leikkasi ihan hyvin 🙂
Mukavaa luettavaa taas. Varmaan kuvaa hienolla tavalla elämää tuolla saarella.Kiitos.
Riikka: Varmaan siksi kirjoitan Paleochora että nimi kreetalaisten lausumana kuulostaa siltä – enemmän ch:lta kuin puhtaalta h:lta. Jotain voi asiassa olla mukana perheen svetisismi. Kansainvälisissä kartoissa nimi on myös usein ch:lla. Mutta mikä on oikein tai ei, en tiedä!
elämäntapa jota ihailen…ei kikkailla millään ulkopuolisilla asioilla…eletään tunteella..näytetään tunteet ja otetaan vastaan tunteet…yksinkertaisuus on kaunista.. 🙂
Yhdyn täysin Akin kommenttiin! Kiitos taas Anna, elävästä kertomuksestasi! Näitä lukiessa pääsee aina mielessään hetkeksi Kreetalle. Kaikkea hyvää Paleochoraan!
Hei, minäkin käyn joka kreetanmatkalla parturissa. Palvelu on erinomaista. Viimeksi Haniassa käydessäni parturi muisteli että olin käynyt siellä viimeksi 2vuotta sitten.
Ihanaa, sama Stavros jonka käsittelyssä Jukkakin kävi muutama vuosi sitten! Muistan, kuinka sakset tekivät nopeaa liikettä jatkuvasti, vaikka hiuskosketusta ei ollutkaan. Siistiä jälkeä tuli!
Oi,tuli mieleen toistakymmentä vuotta stten tehty Kosin matka.Hämmästelin iäkkään sedän pitämää parturia,lattia oli kulunut tuolin ympäriltä niin,että maa lähes näkyi ja peilin pinta oli kulunut olemattomiin.Ihan saman työnjäljen saa vaikkei liike kiilläkkään kuin jalokivi.Siellä jokainen maksava asiakas on samanarvoinen.Niin, parturin saksien pitäisikin kokoajan olla liikkeessä vaikkeivät olisikaan "päässä".Mukava arjen kirjoitus Anna!