Annan Kreetablogi: Hyvää matkaa Ruotsiin, Jannis!

Katselen Akrotirin niemimaata lännessä. Hanian lentokentältä lähtevät koneet näkyvät silloin tällöin Mesinmäelle asti. Puolenpäivän jälkeen nousee ilmaan kone, joka kaartaa Hanian kaupungin yläpuolitse ja suuntaa pohjoiseen, meren yli, Euroopan yli Tukholmaan. Koneessa istuu Jannis, ruotsinkielenoppilaani matkalla uuteen maahan, kieleen, elämänvaiheeseen.

Kuva digitaaliselta ruotsinkurssilta www.digitalasparet.se
 
Ehdimme opiskella yhdessä nelisen kuukautta. Niinä parina viikkona, jotka viivyin Suomessa sydäntalvella, istui Olle opettajan paikalle ja opetti sanojen sointia tukholmalaisittain. Tämä talvinen opiskeluaika on ollut perin mielenkiintoinen: olen saanut seurata miten vieras kieli avautuu sitä koskaan ennen kuulemattomalle. Jannis on ollut motivoitunut opiskelija, hyvä oppimaan. Kielioppi ei tuota suuria ongelmia, sanojen outous ja kirjainten lausuminen sen sijaan ovat olleet kompastuskivinä. Kuinka ikinä voi lukea y:n y:ksi kun se läpi elämän on ollut i! Kuinka voisi edes nähdä pisteet ja rinkulat muutoin tuttujen kirjainten yläpuolella!
 
Meillä on ollut oppitunneilla myös hauskaa. Olemme pelanneet memory-peliä, nimenneet korteissa olleita esineitä, kerta toisensa jälkeen. Olemme kuunnelleet musiikkia, ruotsinkielisiä sanoituksia. Olemme puhuneet paljon Ruotsista, Pohjolasta, pitkistä pimeistä talvista, talvikylmästä, valoisista kesäilloista ja -öistä. Olemme puhuneet ruoasta, Jannista kauhistuttaa ketsupin käyttö spagetin kanssa, myös runsas kalansyönti arveluttaa, salmiakin maistaminen saa kulmakarvansa nousemaan hämmästyksestä.

Mutta Janniksella on luja tahto saada elämänreunasta kiinni Ruotsissa.
Asunnon hän sai järjestettyä jo etukäteen, pieni huoneisto odottaa Fruängenin rauhallisessa vanhassa lähiössä ja kielikurssin hän aloittaa saman tien. Motivaatiosta kertoo sekin, että hän aloittaa maksullisen yksityisen kielikurssin heti, ennen kuin saa henkilönumeron ja voi osallistua maksuttomaan valtion järjestämään kielenopetukseen. Aikaa hän on varannut kokopäiväiseen kielenopiskeluun puolisen vuotta, sitten on vuorossa työnhaku. – Ihan mistä vaan, hän sanoi jo ennen joulua. – Vaikka pohjoiseen Ruotsiin!
 
Janniksesta ehti tulla tunnettu myös Mesinmäellä. Naapurit kyselevät lähtöpäivää, oppimistaan. Nuorten koulutettujen aikuisten lähtö Kreikasta, Kreetalta koskettaa täkäläisiä. Janniksesta ehti tulla perheystävä meille. Toivomme, että elämänsä hakee hyviä uomia Ruotsinmaalla. Ehkä me tapaamme hänet vielä Pohjolan kesässä. Lähetimme aamutuimaan matkaanlähtijälle tekstiviestin, hyvän matkan toivotuksen. Puhelin kilahti saman tien takaisin: Tack så mycket! kirjoittaa Jannis.