Annan Kreetablogi: Kirkon muuntajaremontti

Aamulla lämpöpumppu ei toiminut, talo oli jääkylmä, olohuoneessa kaksitoista astetta, keittiössä kymmenen. Koira ei suostunut siirtymään sohvalta, sen tassuja paleli varmasti kivilattialla. Sytytin kohmeisin sormin zomban, puu-uunin ja odotin lämmön leviämistä. Luultavasti jokaisessa kreetalaisessa kodissa on näihin hetkiin välttämätön pieni kaasukeitin. Aamukahvista ei tarvitse jäädä paitsi, oli sitten sähköä tai ei. Kiikkerällä keittimellä vesi lämpenee pienessä kahvikannussa. Lounasaikaan kaivoin talviteloilta esiin kesäkeittiön kaasulevyn ja kaasupullon keittiön nurkkaan. Kannoin lisää puita sisälle. 

Sähkökatkoksen aikana elämä hidastuu. Puhelinlinja on poikki, nettiyhteys ei pelaa, työpäivä hakee tekemisiään paperin ja kynän kanssa. Ei myöskään musiikkia, ei uutisia. Näin päivällä pilvisen kelin valaistus riittää lukemiseen, iltaisin tarvitaan kynttilöitä ja otsalamppuja. Taloon laskeutuu mökkitunnelma.

  

Tapasin iltapäivän kävelyllä sähköremonttimiehet Nektarioksen ja Elefterioksen Mesin isolla kirkolla. He osoittivat tolpassa olevaa ilmoitusta. Siinä sanotaan selvästi, että sähköt katkaistaan sähkötöiden takia aamuaikaisesta iltapäivään. En ollut huomannut viestiä. Kovassa puuskaisessa tuulessa pylvästyöskentely on ollut kylmää puuhaa. Työrupeama alkoi olla valmis. Miehet esittelivät uutta muuntajakaappia pylväässä, uusia kaapeleiden eristeitä ja piuhoja. Puhutaan sähköpylväistä, sähkölangoista ja muuntajista. Nämä kirkon kulmalla seisovat pylväät saavat kelvata, itse ikäloppu muuntaja jouti vaihtoon. Sähkökatkoksia on ollut päivittäin, usein sähköt menevät koko Mesinmäeltä. Lyhyitä puolen minuutin katkoksia on päivittäin useita. Kyläläisten mitta tuli täyteen, kun sähköt toistuvasti katkesivat kirkonmenojen aikana. 

Suomessa on sähkökaapeleita luullakseni alettu kaivaa maan alle kaatuvien puiden tieltä. Kreetalla kaikki sähkö siirtyy ilmakaapeleita pitkin, mutta myrskyjen takia ei kaapeleita tarvitse maan alle kaivaa. Puut eivät ole Kreetalla niin korkeita, että myrskyn riehuminen kaataisi niitä laajalti sähköjohdoille. Myrskyissä repeilee eniten puiden oksia. Se suurin ongelma täällä on etelätuulten tuoma hiekka, joka takertuu muuntajien eristeisiin ja sateiden tultua muuttuu ensin saveksi ja sitten kovaksi korpuksi. Seurauksena on oikosulkuja ja sähkökatkoksia. Joskus muuntajia myös varoiksi pestään puhtaiksi tästä savikorpusta ennen sadekautta. Ja sitten ovat nämä muuntajavanhukset, jotka toimivat pätkittäin. Monilla kylillä voi kuulla niiden rätisevän. 

Sähkömiehet alkoivat keräillä tavaroitaan työmaa-autoonsa, jonka kyljessä lukee DEI, eli julkinen sähkölaitos, vanha vitsi sanoo siinä lukevan ”Den Ehoume Ilektriko” eli meillä ei ole sähköä. Tämä oli totta tänään Mesinmäellä.