{"id":513,"date":"2012-01-18T19:02:31","date_gmt":"2012-01-18T17:02:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/annan-kreetablogi-amarinlaakson-lumia\/"},"modified":"2012-01-18T19:02:31","modified_gmt":"2012-01-18T17:02:31","slug":"annan-kreetablogi-amarinlaakson-lumia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/annan-kreetablogi-amarinlaakson-lumia\/","title":{"rendered":"Annan Kreetablogi: Amarinlaakson lumia"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-weight: bold;\">Aurinko paistaa, taivas on korkealla. Ajan Arkadin luostarin ohi etel\u00e4\u00e4n, edelleen ohi Rethimnonin uuden kaatopaikan, jonka liepeill\u00e4 leijuvat sadat lokit. Seuraavan mutkan takaa aukeaa Amarinlaakso vuorten v\u00e4liss\u00e4. Psiloritiksella on paksusti lunta, Kedrosvuori peittyy puuteriin. Olen matkalla katsomaan lumia, t\u00e4n\u00e4\u00e4n on maailman lumiukkop\u00e4iv\u00e4.<\/span><br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/01-18-1.JPG\" align=\"left\"><br \/>Mik\u00e4 lieneek\u00e4\u00e4n maailman lumiukkop\u00e4iv\u00e4, luin siit\u00e4 joskus viime viikolla. Mutta miksik\u00e4 ei, p\u00e4iv\u00e4n perustajat kirjoittavat, ett\u00e4 lumiukko on talven symboli ja joku toinen totesi lumiukon edustavan yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja sympatiaa. P\u00e4iv\u00e4n menoksi kannustetaan tekem\u00e4\u00e4n jotakin mukavaa. Amarinlaaksoon on aina mukavaa ajaa. Pohjoisesta tullessa tupsahtaa yht\u00e4kki\u00e4 laajan laakson reunalle. Kaukana l\u00e4nness\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t Valkoiset vuoret, nyt nimens\u00e4 mukaisesti lumivalkoisina. Tie kulkee Psiloritiksen juurella, Kedroksen vuorenm\u00f6hk\u00e4le nousee laakson toisella reunalla. Yhdell\u00e4 katsomisella n\u00e4kyy toistakymment\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 vuorten rinteill\u00e4.<br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/01-18-2.JPG\" align=\"left\"><br \/>S\u00e4\u00e4ennuste lupasi t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle lumisateita Amarinlaaksoon. Ennustuksista huolimatta l\u00e4hdimme matkaan, n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koiranpennulle lunta. Saimme ajaa 1200 metriin Kouroutesin kyl\u00e4st\u00e4 kohti Rethimnonin vuorivaeltajien majaa ennen kuin l\u00f6ysimme lumen. Hiekkatie on sateista pehme\u00e4, talvivaurioita n\u00e4kyy monessa paikassa: tien reunat murtuvat, \u00e4kki\u00e4 tien katkaisee syv\u00e4 veden sy\u00f6m\u00e4 uurre. <br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/01-18-3.JPG\" align=\"left\"><br \/><span style=\"font-weight: bold;\">Jos ei ole koskaan n\u00e4hnyt lunta, on sen kylmyytt\u00e4 vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/span> Pentu-Milo nosteli tassujaan ja ihmetteli, rapsutti sitten lunta ja alkoi kaivaa. Lopulta se ymm\u00e4rsi lumen k\u00e4yv\u00e4n juomavedest\u00e4. Ensikosketus ei kuitenkaan ollut erityisen ihastunut, auringonl\u00e4ikiss\u00e4 viihtyv\u00e4lle vilukoiralle. Arvelen l\u00f6yt\u00f6pentuni viett\u00e4neen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4iset kaksi kuukautta roskisdyykkarina omissa oloissaan. Ehk\u00e4 se on s\u00e4\u00e4dellyt l\u00e4mp\u00f6\u00e4\u00e4n viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jokaisen mahdollisen hetken auringossa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n energiaa l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 pysyttelyyn. Nyttemmin se auringon hiukankin n\u00e4ytt\u00e4ytyess\u00e4 makaa l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ik\u00e4ss\u00e4 ja siirtyy auringon mukana.<br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/01-18-4.JPG\" align=\"left\"><br \/><span style=\"font-weight: bold;\">Lumirajalla kasvaa merisipulin lehtiruusukkeita<\/span>. N\u00e4m\u00e4 ovat niit\u00e4 suurista sipuleista kasvavia lehtikimppuja, joita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ripustetaan ovenpieleen n\u00e4in alkuvuodesta tuomaan onnea uudelle vuodelle. Korkeat kukkahuiskilot puhkeavat sitten syksyll\u00e4 sateiden tultua. <br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/01-18-6.JPG\" align=\"left\"><\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset vuokot kukkivat korkealla vuorenrinteell\u00e4, maa niiden alla on viel\u00e4 syksyisen karua. Alavammilla mailla niiden kukinta on jo pitk\u00e4ll\u00e4, ja siell\u00e4 aluskasvillisuus vihert\u00e4\u00e4. Vuokkojen keskelt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n kimpun valekrookuksia, valesahramia. Kotimatkalla huvituimme tienpientareen keh\u00e4kukkien joukkoon l\u00e4heiselt\u00e4 hautausmaalta lenn\u00e4ht\u00e4neest\u00e4 muovikukasta. <br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/01-18-7.JPG\" align=\"left\"><br \/>P\u00e4iv\u00e4n retki j\u00e4i lyhemm\u00e4ksi kuin olisimme toivoneet, aurinkoisilla lumirinteill\u00e4 viihtyisi pidemp\u00e4\u00e4n, aina siihen asti, kun aurinko alkaa kadota Valkoisten vuorten taakse ja maisema saa sinisi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4. Yht\u00e4 odotti oppilas, toista puusavotta pihalla, m\u00e4r\u00e4t puut oli ajettava moottorisahalla palikoiksi ja kuivumaan. Kosketus lumeen l\u00f6ytyi t\u00e4n\u00e4\u00e4n, vaikka lumiukkoa ei siit\u00e4 saanut tehty\u00e4. Lumi on m\u00e4rk\u00e4\u00e4 ja rakeista, se sulaa sormissa eik\u00e4 pysy palloina. Lumiukkop\u00e4iv\u00e4n kruunaa kuitenkin kummityt\u00f6n kirjoittama sitaatti 4-vuotiaan tytt\u00e4rens\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4: \u201d Hyv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 hoidossa, kun l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lattialta lumiukon silm\u00e4n!\u201d&nbsp; <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aurinko paistaa, taivas on korkealla. Ajan Arkadin luostarin ohi etel\u00e4\u00e4n, edelleen ohi Rethimnonin uuden kaatopaikan, jonka liepeill\u00e4 leijuvat sadat lokit. Seuraavan mutkan takaa aukeaa Amarinlaakso vuorten v\u00e4liss\u00e4. Psiloritiksella on paksusti lunta, Kedrosvuori peittyy puuteriin.&#46;&#46;&#46;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-513","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=513"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=513"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=513"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=513"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}