{"id":534,"date":"2012-05-03T14:09:16","date_gmt":"2012-05-03T11:09:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/annan-kreetablogi-kotiinpalaaja\/"},"modified":"2012-05-03T14:09:16","modified_gmt":"2012-05-03T11:09:16","slug":"annan-kreetablogi-kotiinpalaaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/annan-kreetablogi-kotiinpalaaja\/","title":{"rendered":"Annan Kreetablogi: Kotiinpalaaja"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-weight: bold;\">Kuukauden ty\u00f6sarka on takana. Katselen taaksep\u00e4in ja n\u00e4en aurinkoisia p\u00e4ivi\u00e4 kev\u00e4\u00e4n kukkien keskell\u00e4, antiikin ajan raunioita ja kiehtovia tarinoita, merta, rantoja, vuorten rinteit\u00e4, mukavia ihmisi\u00e4 ja loputtomasti polkuja, silm\u00e4nkantamattomiin. Vaelluskengist\u00e4 yksi sauma on alkanut ratketa, vaellussauvaan on ilmestynyt pieni lohkeama. Aika on ollut hyv\u00e4\u00e4, Kreetan kev\u00e4t kaunis, sadetakkia tarvitsin yhden kerran. Mutta kotiin on ihanaa palata.<\/span><br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/03,05,1b.JPG\" align=\"left\"><br \/>Varsinkin l\u00e4ntisen Kreetan kulkeminen on ollut yll\u00e4tyksellist\u00e4. Talven paksut lumipeitteet aina vuoristojen alarinteille saakka arveluttivat, sulamisvesist\u00e4 olisi saattanut koostua melkoiset tulvavedet etel\u00e4rannikolle antaviin rotkoihin. Kummallista, mutta Agia Irinin rotko oli kutakuinkin kuiva lukuun ottamatta aivan alkup\u00e4\u00e4n joenuomaa. Siin\u00e4 kohtaa, miss\u00e4 se yleens\u00e4 vasta kes\u00e4kuussa sukeltaa maan uumeniin oli jo kuivaa, eik\u00e4 joki en\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen pulpahtanut maan pinnalle. Muutaman kerran kuulimme sen solinan maan alta. Sen sijaan Anidrin rotkossa Paleohoran koillispuolella virtasi iloinen puro vaatien kulkijoita loikkimaan virran poikki useaan kertaan. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rotko on aina kuiva. Ehk\u00e4p\u00e4 sulamisvedet Valkoisilta vuorilta ovat l\u00f6yt\u00e4neet uusia uomia. <br \/>&nbsp;<br \/><span style=\"font-weight: bold;\">Topolian tunnelin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli rinnemaa vy\u00f6rynyt tielle, ohi ajanut bussi oli saanut kiven katolleen. <\/span>Tie oli suljettu, joten jouduimme vaihtamaan viimeisen p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaamme, etsim\u00e4\u00e4n \u00e4kisti uuden reitin kuljettavaksi. Rinne Topoliassa kuuluu nyt jo korjatun, tie on taas auki Elafonisin paratiisirannoille matkaajalle. <br \/>&nbsp;<br style=\"font-weight: bold;\"><span style=\"font-weight: bold;\">Elafonisin rannoilta j\u00e4i muistikuviin suomalainen sisunn\u00e4yte:<\/span> bussimme juuttui kapealla ja huonolla tieosuudella rannan parkkipaikalta l\u00e4htiess\u00e4mme leve\u00e4sti ja leuhkasti parkkeeratun pienen keltaisen auton eteen. Sen kuljettaja kumppaneineen varmaankin nautti Kreetan Rivieran hiekkarannoista ja lempeist\u00e4 aalloista, mutta tiemme oli tukossa. Mitk\u00e4\u00e4n bussinkuljettajan tulikivenkatkuiset yhteydenotot pienen keltaisen auton vuokraamoon, poliisiin tai paikalliseen kaivinkoneyhti\u00f6\u00f6n eiv\u00e4t tuoneet apua. Bussimme per\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4ntyi pitk\u00e4 jono rannalta poispyrkivi\u00e4, torvet soivat, joku ehdotti bussin toisella puolella olevan puun kaatamista. Mutta mit\u00e4 tekev\u00e4t suomalaiset miehet: he tarttuvat kaikilla voimillaan pieneen keltaiseen autoon ja nostavat sen sivuun. Paikalle ker\u00e4\u00e4ntyneiden aplodit kestiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n, bussinkuljettaja raapi p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja hymyili.<br \/>&nbsp;<br \/><span style=\"font-weight: bold;\">Mesinm\u00e4ell\u00e4 on alkukes\u00e4isen hiljaista.<\/span> Kylv\u00f6ty\u00f6t on tehty, kes\u00e4vieraat eiv\u00e4t ole viel\u00e4 tulleet. Mutta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapahtunut paljon pieni\u00e4 asioita. Alkukev\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyneet kilipukit ovat kasvaneet, ne kiipe\u00e4v\u00e4t ketter\u00e4sti vanhan puun rungolle kurkistelemaan.<br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/03,05,2.JPG\" align=\"left\"><br \/>Ensimm\u00e4inen el\u00e4inruoaksi viljelty hein\u00e4 on kaadettu. Jorgos tulee vastaan aamuk\u00e4velyll\u00e4\u00e4n, h\u00e4n on siirt\u00e4nyt aasinsa varjoon puiden alle. P\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilat kipuavat nyt joka p\u00e4iv\u00e4 yli kahdenkymmenen viiden asteen.&nbsp; <br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/03,05,3.JPG\" align=\"left\"><br \/>Milo-koira ja Janniksen Iraklis-koira makailevat keskip\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 pihaoliivin varjossa. Ne ovat lujasti yst\u00e4vi\u00e4 monista keskin\u00e4isist\u00e4 murinoista huolimatta. Ne jakavat samat tikut ja vesikupit, leikit ja p\u00e4iv\u00e4levot. Iraklis on tottunut meihin, hetkitt\u00e4in tuntuu, ett\u00e4 meill\u00e4 taitaakin olla kaksi koiraa, yksi, joka asuu kreikkalaisen koiran tavoin ulkona, toinen, joka asuu Pohjolan kotikoiran tavoin sis\u00e4ll\u00e4.<br \/><img decoding=\"async\" alt=\"\" src=\"https:\/\/uusi.kreeta.info\/kreeta\/myimages\/blog_img\/annan_kreetablogi\/03,05,4b.JPG\" align=\"left\"><br \/>Kotiinpalaajan ensimm\u00e4inen mukava teht\u00e4v\u00e4 kirjanpitosavotan j\u00e4lkeen on poimia ja s\u00e4il\u00f6\u00e4 juuri kypsyneet latva-artisokat. Sy\u00f6mme aterian alkupalaksi keitettyj\u00e4 latva-artisokkia, silppuan niit\u00e4 salaattiin ja ry\u00f6pp\u00e4\u00e4n pakkaseen. J\u00e4t\u00e4n yhden poimimatta, kasvattamaan suurta lilan v\u00e4rist\u00e4 kukkaansa pihan kaunistukseksi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuukauden ty\u00f6sarka on takana. Katselen taaksep\u00e4in ja n\u00e4en aurinkoisia p\u00e4ivi\u00e4 kev\u00e4\u00e4n kukkien keskell\u00e4, antiikin ajan raunioita ja kiehtovia tarinoita, merta, rantoja, vuorten rinteit\u00e4, mukavia ihmisi\u00e4 ja loputtomasti polkuja, silm\u00e4nkantamattomiin. Vaelluskengist\u00e4 yksi sauma on alkanut&#46;&#46;&#46;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-534","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/534","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=534"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/534\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=534"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=534"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=534"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}