{"id":632,"date":"2014-07-24T11:10:57","date_gmt":"2014-07-24T08:10:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/annan-kreetablogi-paivat-vuorilla\/"},"modified":"2014-07-24T11:10:57","modified_gmt":"2014-07-24T08:10:57","slug":"annan-kreetablogi-paivat-vuorilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/annan-kreetablogi-paivat-vuorilla\/","title":{"rendered":"Annan Kreetablogi: P\u00e4iv\u00e4t vuorilla"},"content":{"rendered":"

Omaloksen tasanko vihert\u00e4\u00e4 edelleen, peruna on juuri puhjennut kukkaan, tuoresipulin varret sojottavat napakoina, omenapuissa on paljon raakileita. Tasangon ylitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4 on saamassa uuden asfalttipeitteen, suuret tiety\u00f6maakoneet jyr\u00e4\u00e4v\u00e4t hiekkapilvess\u00e4. K\u00e4\u00e4nnymme hiukan ennen Xiloskaloa ja Samaria-rotkon yl\u00e4asemaa vasemmalle huonokuntoiselle hiekkatielle, se nousee 1680 metrin korkeuteen Kallergi-majalle, vuorivaeltajien majapaikkaan.<\/b>
\"\"
Olimme matkalla vuorille muutamaksi p\u00e4iv\u00e4ksi, mutta poikkesimme ensin tapaamaan Kallergi-majan uutta is\u00e4nt\u00e4\u00e4 Christoforos Baladimasia. H\u00e4n otti urakan vastaan majan edelliselt\u00e4 pitk\u00e4aikaiselta is\u00e4nn\u00e4lt\u00e4 Josef Schwembergerilt\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Christoforos ja Hanian Alppinistiyhdistys aikoo nyt pit\u00e4\u00e4 huolta majasta ainakin kaksi sesonkia ja toivon mukaan my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.  Ruoka on edelleen hyv\u00e4\u00e4 ja edullista kotiruokaa, sen Christoforos kokkaa majan kunnostust\u00f6iden ohessa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on tarjolla linssikeittoa ja talon kestosuosikkia jo Josefin ajoilta \u2013 pastabolognesea. Siistit yksinkertaiset huoneet tarjoavat kerross\u00e4nky-y\u00f6pymisen, iltaisin l\u00f6ytyy jopa l\u00e4mmint\u00e4 vett\u00e4 suihkuihin.
\"\"
 
\"\"
Christoforos on ensit\u00f6ikseen avannut vanhan paimenpolun Omaloksen hotellien kupeesta Kallergille, nyt reitti tarjoaa henke\u00e4salpaavan kauniin patikan ikivanhojen sypressien katveessa. Joissakin kohdissa h\u00e4n on oikaissut rinteill\u00e4 polveilevia mutkia, vuorikiipelij\u00e4n luonto on saanut otteen ja nyt kulkija joutuu ottamaan tukea k\u00e4sill\u00e4 kiivetess\u00e4\u00e4n yli kallionkielekkeiden. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in on vuorossa itse talon pikkuhiljainen kunnostus. Paikka hautautuu talvisin lumikinoksiin, pient\u00e4 paikattavaa l\u00f6ytyy kaiken aikaa.
\"\"
Ja miksi n\u00e4hd\u00e4 se vaiva rytyytt\u00e4\u00e4 huonoa hiekkatiet\u00e4 t\u00e4nne 1680 metrin korkeuteen, saatikka saapua jalkapatikassa puolentoista tuntia yl\u00e4m\u00e4keen? Koska t\u00e4\u00e4lt\u00e4 majan pihalta aukeaa uskomattoman upea n\u00e4k\u00f6ala Valkoisille vuorille, alas Samaria-rotkoon, vastap\u00e4isille Gingiloksen ja Volakiasin vuorten huipuille. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 hiljaisuus rauhoittaa hetkess\u00e4, puhelinkaan ei toimi kuin majan yhden ikkunan kohdalla.
Olimme pakanneet rinkkoihimme kolmen p\u00e4iv\u00e4n ev\u00e4\u00e4t, majoittumiskamppeet ja 16 litraa vett\u00e4. Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kaksi y\u00f6t\u00e4 Valkoisten vuorten er\u00e4maissa tuntuvat n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen viikon lomalta, niin kaukana arkip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 on samoilu n\u00e4ill\u00e4 kutakuinkin asumattomilla seuduilla. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tapasimme Potamoksen laaksossa 1750 metrin korkeudessa kolme lammaspaimenta kivisten mitato-majojensa liepeill\u00e4. Yksi heist\u00e4 teki seuraa laakson l\u00e4hes kuivuneelle kaivolle, toinen kulki kanssamme hevosineen hetken matkaa, kolmas tuli aamukahville leiriimme matkallaan etsim\u00e4\u00e4n vuorille kadonneita lampaitaan.
\"\"
 
\"\"
 Muutoin seuranamme oli yhten\u00e4 aamuna 26 hanhikorppikotkaa, ilmeisesti lentokoulun harjoituksissa, V\u00e4limeren haukka, alppinaakkoja ja joukko pikkulintuja, joita Milo-koira turhaan yritti houkutella leikkiin. Paimenten koirat sen sijaan innostuivat vieraasta koirasta reviireill\u00e4\u00e4n.
Miten n\u00e4it\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 osaisin kuvata \u2013 vuorten hiljaisuutta, tuulen tuiverrusta, jyrkkien rinnepolkujen pehmenemist\u00e4 tasankojen pensaiden v\u00e4liss\u00e4 puikkelehtivaksi leppoisaksi reitiksi, y\u00f6n t\u00e4htitaivaita ja kirpe\u00e4n kylmi\u00e4 aamuja ennen auringon nousua, my\u00f6s hikisi\u00e4 nousuja irtosoraisilla kivikoilla ja huimaavia korkeuksia rotkojen yl\u00e4puolella.<\/p>\n

Laitan t\u00e4h\u00e4n linkin kuvagalleriaan sinulle, joka haluat katsoa lis\u00e4\u00e4 vuorten maisemia.<\/a><\/p>\n

Kuljimme Valkoisten vuorten l\u00e4nsireunan lampaiden kuljetusreitin p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Ker\u00e4sin melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n malotiraa, Kreetan endeemist\u00e4 yrtti\u00e4, sit\u00e4 varsinaista vuoristoteet\u00e4. Malotira kukkii juuri nyt valtoimenaan vuoristotasangoilla antaen niille hopeanhohtoisen v\u00e4ris\u00e4vyn. Nukuimme taivasalla l\u00e4mpimiss\u00e4 makuupusseissa, Linnunrata piirtyi kahtena vaaleana nauhana yli y\u00f6taivaan.
 <\/p>\n

Kreetaterveisin<\/b><\/i>
Anna Meurling<\/b><\/i><\/div>\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Omaloksen tasanko vihert\u00e4\u00e4 edelleen, peruna on juuri puhjennut kukkaan, tuoresipulin varret sojottavat napakoina, omenapuissa on paljon raakileita. Tasangon ylitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4 on saamassa uuden asfalttipeitteen, suuret tiety\u00f6maakoneet jyr\u00e4\u00e4v\u00e4t hiekkapilvess\u00e4. K\u00e4\u00e4nnymme hiukan ennen Xiloskaloa ja Samaria-rotkon...<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-632","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/632","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=632"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/632\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=632"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=632"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/annankreetablogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=632"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}