{"id":191,"date":"2018-02-18T21:04:57","date_gmt":"2018-02-18T19:04:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/?p=191"},"modified":"2024-01-10T10:19:22","modified_gmt":"2024-01-10T08:19:22","slug":"joululoma-kreetalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/2018\/02\/18\/joululoma-kreetalla\/","title":{"rendered":"Joululoma Kreetalla"},"content":{"rendered":"

 <\/p>\n

Jouluun aikaa viikko. T\u00f6iss\u00e4 armoton kiire ja stressi, mainostajat tekev\u00e4t parhaansa luodakseen uusia ostotarpeita, ja joulun valmisteleminen tuntuu taakalta muiden pakollisten teht\u00e4vien ohessa. Koko keskitalven juhlasta on kadonnut hohto ja taika, j\u00e4ljell\u00e4 on vain muovinen kimallus. Lapsetkin ovat jo kasvaneet ohi satui\u00e4st\u00e4: kenell\u00e4 on t\u00f6it\u00e4 l\u00e4pi pyhien, kenell\u00e4 buukattuna pyh\u00e4t anoppilassa. Hei hei siis tonttu-ukot, hyppik\u00e4\u00e4 kuuseen! Meill\u00e4 pakataan laukut. Suunta sinne, miss\u00e4 sypressit tuoksuvat, siint\u00e4v\u00e4t vapaat vedet, viini l\u00f6ytyy ruokakaupoista ja miss\u00e4 s\u00e4\u00e4 on kuin toukokuun. Kes\u00e4m\u00f6kille Kreetalle!<\/p>\n

\"\"

Taakse j\u00e4\u00e4 lumiraja, edess\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 V\u00e4limeren rannikko<\/p><\/div>\n

Ensin hoidimme kuitenkin raskaan velvollisuuden ja saattelimme ikivanhan Cara-koiramme polkunsa p\u00e4\u00e4h\u00e4n. 15 vuotta ja 10 kuukautta pikku yst\u00e4v\u00e4mme kulki mukanamme, my\u00f6skin ne 14 kuukautta, jotka 2015 \u2013 16 asuimme Kreetalla. Lopulta Cara kuitenkin v\u00e4s\u00e4hti, menetti el\u00e4m\u00e4nhalunsa, ja p\u00e4\u00e4timme p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sen lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kotipihan multiin. Dafni j\u00e4i opettelemaan ainoana koirana olemista tytt\u00e4rien hell\u00e4\u00e4n huomaan.<\/p>\n

Kreetasta talvilomakohde?<\/h2>\n

Syksyll\u00e4 mediassa oli juttuja siit\u00e4, ett\u00e4 Kreikan valtio alkaa tukea Kreetan kehitt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s talvimatkailukohteeksi. Ilman muuta Kreeta kohteena on aivan loistava. Talvella s\u00e4\u00e4 on suurin piirtein sellainen kuin Suomessa kes\u00e4ll\u00e4, eli l\u00e4mp\u00f6tilat liikkuvat kymmenen ja kahdenkymmenenviiden v\u00e4limaastossa ja sateeseenkin saa varautua. Tosin sateet eiv\u00e4t yleens\u00e4 pimenn\u00e4 taivasta p\u00e4iv\u00e4kausiksi, kuten Suomessa, vaan menev\u00e4t ja tulevat ja v\u00e4lill\u00e4 aurinko taas paistaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Toisaalta Kreetan hotellikanta ei sellaisenaan ole ihan suoraan sovellettavissa talviasukkaille. Useimmat rantahotellit sulkevat ovensa loka-marraskuussa, eik\u00e4 niit\u00e4 ole tehty talviasuttaviksi. Kreetalaiset itse ovat tottuneet siihen, ett\u00e4 asunnoissa on korkeintaan muutama l\u00e4mp\u00f6aste enemm\u00e4n kuin ulkosalla. Luultavasti skandinaaviseen asumiseen tottunut turisti ei tulisi majoittumaan toista kertaa hotelliin, jonka ovista ja ikkunoista vet\u00e4\u00e4, talvikosteus on homehduttanut sein\u00e4t, kaapit ja patjat, l\u00e4mmityst\u00e4 ei ole ja l\u00e4mmint\u00e4 vett\u00e4 saa vain aurinkoisen p\u00e4iv\u00e4n iltana. Tietysti olosuhteisiin etuk\u00e4teen paneutunut matkailija etsii talvis\u00e4ihin sopivan majoituksen, joita niit\u00e4kin l\u00f6ytyy. Hotellien osalta siis on viel\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ennen kuin talvisesonkiin ollaan valmiita.<\/p>\n

\"\"

Tyhji\u00e4 rantahotelleja Koutsounarissa<\/p><\/div>\n

Kaupunkiloma Kreetalla on hyv\u00e4 talvimatkavaihtoehto, vaikka monet kes\u00e4iset rantalomakohteet, l\u00e4hes kokonaiset kyl\u00e4t, ovat luukut kiinni talvisaikaan. Ostoskadut, joilla kes\u00e4isin kuhisee el\u00e4m\u00e4, ovat tyhjill\u00e4\u00e4n, samoin useat kahvilat ja tavernat. Osa kuitenkin palvelee paikallisia asukkaita ja siin\u00e4 ohessa matkailijatkin saavat n\u00e4lk\u00e4ns\u00e4 ja janonsa tyydytetty\u00e4. Siin\u00e4 sivussa voi tarkkailla paikallista el\u00e4m\u00e4ntapaa. Isoimpien kaupunkien ja muustakin kuin turismista el\u00e4vien kylien palvelut eiv\u00e4t sesonkeja h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s ymp\u00e4rivuotista majoitusta.<\/p>\n

Sesongin ulkopuolella voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielenkiintoisia hotellikohteita. Me vietimme yhden y\u00f6n Iraklionissa hienossa, viiden t\u00e4hden hotelli Megaronissa. Talvihinnat oli puolitettu high seasonin taksoista, joten raaskimme ostaa el\u00e4myksen joululahjaksi toisillemme.<\/p>\n

\"\"

Hotelli Megaron, Iraklio<\/p><\/div>\n

Pist\u00e4ydyimme yst\u00e4vien kanssa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Iraklionin kovassa nosteessa olevassa ravintola Peskesiss\u00e4, jossa olemme vierailleet l\u00e4hes sen perustamisesta saakka. Peskesi tarjoaa minolaisista perinteist\u00e4 ideoitua ruokaa, joka on tehty paikallisista raaka-aineista. Ehdottomasti suositeltava ravintola, mutta nyky\u00e4\u00e4n p\u00f6yt\u00e4\u00e4 voi joutua ilman varausta odottelemaan. Peskesiss\u00e4 sekin hoituu miellytt\u00e4v\u00e4sti, viinilasin \u00e4\u00e4rell\u00e4 baarissa.<\/p>\n

Megaron sijaitsee aivan sataman tuntumassa. Talo on vanhan mahtisuvun rakennuttama liikerakennus, ja sill\u00e4 on pitk\u00e4 historia. Se on toiminut niin sitruspakkaamona kuin ylellisen\u00e4 kotina. Hotellin taso n\u00e4kyi paitsi hulppeissa puitteissa, my\u00f6s pikkuasioissa: kylpp\u00e4rin pesutuotteet olivat Korresia, eiv\u00e4t mit\u00e4\u00e4n \u201dketjun omaa merkki\u00e4\u201d. Aamupala oli el\u00e4mys sin\u00e4ns\u00e4. Suolaista tarjottavaa oli melko normaalit m\u00e4\u00e4r\u00e4t, mutta varsinkin makea tarjonta oli aivan turruttava. Aamiaisen p\u00e4\u00e4see kokemaan ilman y\u00f6pymist\u00e4kin, mutta se maksaa 25 euroa. Rahalle on toki vastinetta, vaikka paikalliseen hintatasoon n\u00e4hden se on \u00f6kykallis.<\/p>\n

5 syyt\u00e4 matkustaa Kreetalle joululomalla<\/h2>\n
    \n
  1. \n

    Joulua karkuun<\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

    Ihan kokonaan eroon joulusta ei V\u00e4limeren keskell\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se, mutta pime\u00e4ss\u00e4 ja leudossa y\u00f6ss\u00e4 hohtelevat jouluvalot palmun rungossa eiv\u00e4t ole ollenkaan niin \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 kuin naapurin viritelm\u00e4t r\u00e4nt\u00e4sateessa. Sit\u00e4 paitsi kreetalaiset osaavat tehd\u00e4 valo-shownsa niin paljon \u00f6verimmin, ett\u00e4 v\u00e4kisin hymyilytt\u00e4\u00e4. Kadunvartta koristavat puhalletut joulupukit ja lumiukot ovat lopulta ihan hellytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Kun ottaa huomioon, ett\u00e4 joulun tienoo on t\u00e4ynn\u00e4 pyh\u00e4p\u00e4ivi\u00e4, jolloin kaupat ovat kiinni, voi niiden v\u00e4liss\u00e4 tehd\u00e4 ostoksia alennusmyynneiss\u00e4, jotka k\u00e4ynnistyv\u00e4t heti joululta. Silloin tosin kaupat notkuvat nuorisoa, koska kouluista on lomaa. Vaatteiden hintataso on normaalisti hieman Suomea alempi, joten \u2013 50 % tai enemm\u00e4nkin on jo ihan kiva.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Jouluaatto on tavallinen arkip\u00e4iv\u00e4, jolloin kaupat ovat auki. Joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perheet kokoontuvat yhteen ja kaupat sulkeutuvat v\u00e4h\u00e4n aiemmin. Toisena joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4, meid\u00e4n tapaninp\u00e4iv\u00e4n\u00e4mme, kaupat ovat kiinni.<\/p>\n

    Tapaninajelu tehtiin Moto Guzzi Nevadalla niin kuin my\u00f6s jouluna 2015. Meill\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4 siis perinne! K\u00e4vimme katsomassa, milt\u00e4 Agios Nikolaos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juhla-asussa. Tyhj\u00e4lt\u00e4! Joimme kupposet kuumaa kahvia sataman tuntumassa. Oli outoa k\u00e4vell\u00e4 Pohjattoman j\u00e4rven rantaa ja kauppakujia, kun kes\u00e4inen turistivilin\u00e4 oli poissa.<\/p>\n

    \"\"

    Tyhj\u00e4 k\u00e4vely- ja ostoskatu Agios Nikolaoksessa<\/p><\/div>\n

     <\/p>\n

    \"\"

    Pohjattoman j\u00e4rven rannalla saa k\u00e4vell\u00e4 rauhassa<\/p><\/div>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

    Talvinen matala aurinko paljastaa maiseman eri tavoin kuin kes\u00e4inen porotus suoraan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4. Vuorten rinteit\u00e4 kulkevat pilvien varjot taikoivat esille mittasuhteet. Agios Nikolaoksesta katsottuna Thriptin vuoret olivat kuin laskostettua tummansinist\u00e4 kangasta.<\/p>\n

    \"\"Pilvet hankasivat pohjansa rikki ylitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n huippuja, ja tuloksena oli valkoista siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuorten hartioilla. Korppikotkat liiteliv\u00e4t taivaalla. Lokit kelluivat meress\u00e4, joka oli oikein raikkaan sininen \u2013 ei houkutellut uimaan. Tosin Ierapetran rannalla oli muutama uimari ja hiekalla pyyhkeet levitettyin\u00e4 aurinkoon. Me huristelimme suomalaisissa, topatuissa ajotamineissa. Ei tullut kylm\u00e4 eik\u00e4 kuuma. M\u00f6kill\u00e4 mittari n\u00e4ytti 24 astetta varjossa etel\u00e4puolella taloa.<\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

      \n
    1. \n

      S\u00e4\u00e4<\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

      Uimakelit eiv\u00e4t ole taattuja, myrskys\u00e4\u00e4ll\u00e4 mereen ei tule mieleenk\u00e4\u00e4n menn\u00e4, mutta toisaalta meri ei talvellakaan ole kylmempi kuin alkukes\u00e4n uimavedet ovat Suomessa. Aurinko paistaa matalammalta kuin keskikes\u00e4ll\u00e4, jolloin kulkija tallaa omaa varjoaan. Se ruskettaa mutta ei k\u00e4rvenn\u00e4.<\/p>\n

      \"\"

      Megali Paralia, Koutsounari<\/p><\/div>\n

      Otimme aurinkoa omalla terassillamme, kun mittari n\u00e4ytti varjossa 23 – 25 astetta. Ihan kuin Suomessa kes\u00e4ll\u00e4: auringon puolelta kroppaa kuumottaa, mutta varjon puolelle hiipii pieni vilpoisen vihi.<\/p>\n

      Nettiuutisista luimme tilaston, jonka mukaan joulukuu 2017 oli Savossa t\u00e4ysin pilvinen. Nolla aurinkoista tuntia! Kyll\u00e4 ihminen v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4kin alkaa kulkea kumarassa ja n\u00e4hd\u00e4 asioista vain synk\u00e4t puolet. Kreetalla joululomamme kolmeen viikkoon sateisia p\u00e4ivi\u00e4 sattui noin kolmannes. Silti niin\u00e4kin aurinko ainakin v\u00e4lill\u00e4 vilahteli. N\u00e4imme uskomattoman hienoja sateenkaaria!<\/p>\n

      Sadep\u00e4ivist\u00e4 ei parane marista, niin elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 vesi on saaren luonnolle ja elinkeinoille. Aikaa olisi vallan hyvin voinut viett\u00e4\u00e4 vaikka ostoksilla tai museoissa, mutta meit\u00e4 rajoitti kulkupelimme. Sateella ja varsinkin kovalla tuulella ei ole kovin kivaa ajaa moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Teimme esimerkiksi bussiretken Iraklioniin, kun etel\u00e4rannikolle oli luvassa sadetta koko p\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n

      \"\"<\/p>\n

      Er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 tuuli yltyi jopa myrskyksi ja aamulla meilt\u00e4 olivat poikki sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6t ett\u00e4 puhelin- ja nettilinja. Keittelimme aamukahvit briki-pannulla kynttil\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Myrsky oli repinyt kattoja ja kaatanut s\u00e4hk\u00f6pylv\u00e4\u00e4n naapurista. Kun enn\u00e4timme pukeisiin ja pihalle, oli jo tyyntynyt ja aurinko paistoi taas.<\/p>\n

      \"\"<\/p>\n

        \n
      1. \n

        Luonto<\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

        Kreetan luonto on uskomattoman monipuolinen. Kes\u00e4turisti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes halua ajatella vaellusta vuorilla tai kuumuutta hohkaavissa rotkoissa, mutta talvella, kun kaikki on vihre\u00e4\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tilat maltillisempia, isommat tai pienemm\u00e4t vaellukset ovat hieno tapa tutustua ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

        \"\"<\/p>\n

        Valmiita reittej\u00e4 ja niist\u00e4 kertovia ohjelehtisi\u00e4 ja kirjoja on saatavilla ja netti kertoo lis\u00e4\u00e4. Kreeta on t\u00e4ynn\u00e4 kiehtovia rotkoja ja luolia helppojen ja vaikeiden polkujen p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Hyviin vaelluskenkiin kannattaa satsata, kivikko on karkeaa. Monesti polut ovat liki umpeenkasvaneita, sill\u00e4 kasvuvauhti on saaren oloissa toisenlainen kuin kotoisissa er\u00e4maissa. Pitkist\u00e4 lahkeista on silloin hy\u00f6ty\u00e4. Talvella suomalainen tuulipuku on hyv\u00e4 asu. Meill\u00e4 on lis\u00e4varusteina piikkipensaita vastaan helposti mukana kulkevat nahkas\u00e4\u00e4rystimet, minichapsit, Lissun heppaharrastuksen ajoilta.<\/p>\n

        Joululomalla teimme pari pikku retke\u00e4. Ensimm\u00e4inen oli aika uhkarohkea, vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa tyhm\u00e4nrohkea.<\/p>\n

        S\u00e4\u00e4 oli mit\u00e4 parhain, tyyni ja aurinkoinen. L\u00e4hdimme valloittamaan kohdetta, jota olemme usein katselleet ohi ajellessamme. Shinokapsalan ja Orinon v\u00e4lill\u00e4 sijaitsee luola, joka n\u00e4kyy alemmas tielle. Luola on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 aukko vuoren rinteess\u00e4 ja aika mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6inen. Sinne ei ole tielt\u00e4 kovin pitk\u00e4sti, vain muutama sata metri\u00e4, mutta tietysti melko jyrk\u00e4sti yl\u00e4m\u00e4keen.<\/p>\n

        \"\"<\/p>\n

        Alkuosa kiipe\u00e4mist\u00e4 oli haasteellista, kun v\u00e4istelimme lohkareita ja pensaita, mutta sitten sai alkaa tosissaan kavuta ja hakea jalansijaa jyrkkenev\u00e4ss\u00e4 yl\u00e4m\u00e4ess\u00e4. Sorapatja oli v\u00e4lill\u00e4 aika l\u00f6ys\u00e4ss\u00e4 ja isotkin kivet saattoivat l\u00e4hte\u00e4 jalan alla liikkumaan. Silti jatkoimme matkaa. Loppumatka oli jo suorastaan vaikeaa ja vaarallista etenemist\u00e4. Lissulla oli hanskat ja neliveto k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, Jyrkikin k\u00e4ytteli k\u00e4si\u00e4 apuna niin ett\u00e4 sormet olivat lopulta naarmuilla. Reitti luolalle kapeni rotkomaiseksi vy\u00f6rysorauomaksi, jossa kaikki aines tuntui olevan enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n irtonaista.<\/p>\n

        \"\"<\/p>\n

        Mahtoivat alempana olevat oliivinpoimijat kirota tai taivastella hulluja turisteja, kun v\u00e4lill\u00e4 joku murikka l\u00e4hti paukkuen vierim\u00e4\u00e4n alas, vaikka yritimme kovasti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sellaista. P\u00e4\u00e4simme yl\u00f6s luolalle saakka. Katosmainen sein\u00e4m\u00e4 yl\u00e4puolellemme oli melko uhkaava n\u00e4ky: jos kerran kaikki se sora oli per\u00e4isin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4, kai sit\u00e4 jostakin irtosi. Alas l\u00e4hteminen pelotti etuk\u00e4teen, mutta sujui lopulta helpommin kuin kiipe\u00e4minen, sill\u00e4 pystyimme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n paremmin, mist\u00e4 kohtaa kannattaa laskeutua. Selvisimme ehjin nahoin hyv\u00e4ll\u00e4 maltilla ja osittain varmasti my\u00f6s onnella.<\/p>\n

        Toinenkaan retki ei ollut varsinainen menestys. Meilt\u00e4 vain muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, Kato Horion kyl\u00e4n yl\u00e4puolella, on kirkko korkealla vuoren harjalla. Sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen pit\u00e4isi melkein olla siivet. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 sinne menee soratie, mutta autolla tai Guzzilla emme ole sinne tohtineet yritt\u00e4\u00e4. Mutta nyth\u00e4n meill\u00e4 on Pegaso, hopeanharmaa siivek\u00e4s ratsu, eli enduro-moottoripy\u00f6r\u00e4. Sen rengastus on tarkoituksella sellainen, ett\u00e4 ihan pikku kivet eiv\u00e4t sit\u00e4 pid\u00e4ttele. L\u00e4hdimme optimistisesti vuorenvalloitukseen.<\/p>\n

        \"\"

        Profitis Ilias -kirkko, yksi samannimisist\u00e4<\/p><\/div>\n

        Paperi- ja nettikarttoja zuumailemalla selvitimme, ett\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4 l\u00e4htee kaksi suunnilleen samantasoista tiet\u00e4 nousemaan kirkkoa kohti. Reitti Kato Horion kirkon takaa l\u00f6ytyi helposti, sill\u00e4 se oli merkitty tien varteen opaskyltein: monopatia eli polku Profitis Iliaksen eli profeetta Eliaan kirkolle.<\/p>\n

        Valitettavasti tie ei ollut ajokuntoinen. Puoliv\u00e4liss\u00e4 rinnett\u00e4 tuli vastaan tolkuton kivikko. Tien poikki tulvinut sadevesi oli vienyt kaiken hiekan ja soran menness\u00e4\u00e4n ja vain tien pohjana olevat isot lohkareet olivat j\u00e4ljell\u00e4. Niiden yli ei Pegasokaan meit\u00e4 kantaisi.<\/p>\n

        \"\"

        Jyk\u00e4 totesi tien ajokelvottomaksi<\/p><\/div>\n

        Lis\u00e4ksi se, mit\u00e4 l\u00e4htiess\u00e4 oli arveltu sadevedeksi py\u00f6r\u00e4n tankin alla, osoittautuikin syyl\u00e4rin vuodoksi. Kivi oli kai p\u00e4\u00e4ssyt iskem\u00e4\u00e4n rei\u00e4n j\u00e4\u00e4hdyttimeen. Vuoto ei ollut niin paha etteik\u00f6 ratsu olisi jaksanut kotiin saakka, mutta tutkimusmatka tyss\u00e4si siihen \u2013 sill\u00e4 kertaa. Varmasti palaamme noihin kauniisiin, jylhiin maisemiin.<\/p>\n

        Teimme viel\u00e4 uteliaisuudesta patikkaretken vanhalle, tutulle Milonaksen putoukselle naapurilaaksossa. Kyltti tien varressa ilmoitti: \u201dNo water, No waterfall!\u201d mutta halusimme n\u00e4hd\u00e4, miten paha kuivuustilanne todella on verrattuna kes\u00e4\u00e4n 2015, jolloin k\u00e4vimme paikalla ensi kertaa. Milonasin putous on Kreetan korkein periaatteessa ymp\u00e4ri vuotta vett\u00e4 valuttava putous, noin 40-metrinen. Pari kes\u00e4\u00e4 vett\u00e4 on kuitenkin vain tihkunut alas vuoren sein\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

        \"\"\"\"\"\"<\/p>\n

        Viime p\u00e4ivien sateet olivat kuin olivatkin parantaneet tilannetta v\u00e4h\u00e4sen ja vett\u00e4 sent\u00e4\u00e4n lirisi pitkin kalliota. Maisemat olivat joka tapauksessa upeat. Ev\u00e4\u00e4t s\u00f6imme kalliolla keskell\u00e4 kosken uomaa, jossa toivottavasti saatoimme istua ensimm\u00e4ist\u00e4 ja viimeist\u00e4 kertaa. Vesi olisi nyt etel\u00e4rannikolle kultaa.<\/p>\n

         <\/p>\n

          \n
        1. \n

          Yst\u00e4v\u00e4t, ruoka ja juoma<\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

          Kreetalaisuus kiteytyy niiss\u00e4 hetkiss\u00e4, kun joukko yst\u00e4vi\u00e4 kokoontuu yhdess\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan. Meille ehti kerty\u00e4 Kreetan-vuotenamme mukava yst\u00e4v\u00e4piiri. Moniin heist\u00e4 tutustuimme ravintola Katerinassa, joka oli melkein olohuoneemme. V\u00e4h\u00e4n ennen joululomaa Katerinan is\u00e4nt\u00e4, hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4mme Yiannis, soitti ja kertoi myyneens\u00e4 ravintolan. Katerina lopetti toimintansa.<\/p>\n

          Pari jouluaattoa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuluivat talkoissa. Autoimme tavernan tyhjennyksess\u00e4. Sitten istuimme viimeist\u00e4 kertaa Katerinan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4\u00e4n mezej\u00e4 ja maistelemaan hyv\u00e4\u00e4 punaviini\u00e4 villiviinin lehvien alle. Sadepisarat rapisivat lehvist\u00f6ss\u00e4, mutta muuten tunnelma oli haikean iloinen. Katerinan Facebook-sivu t\u00e4yttyi kommenteista, joissa pahoiteltiin ravintolan lopettamista mutta toivotettiin hyv\u00e4\u00e4 jatkoa Yiannikselle. H\u00e4n lupasi, ett\u00e4 suositut kokkauskurssit vuoristossa jatkuvat. Niit\u00e4 voi tiedustella vaikka Facebookin kautta.<\/p>\n

          Naapurimme kohtelevat meit\u00e4 muukalaisia aina hyvin yst\u00e4v\u00e4llisesti. Joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otimme terassilla aurinkoa. Naapurin Pelagia-rouva toi meille joululeivonnaisia: hunajapikkuleipi\u00e4, melomakaronia, ja xerotigania, taidokkaita rapeaksi uppopaistettuja ja hunajalla ja kanelilla kuorrutettuja leivonnaisia. Lis\u00e4n\u00e4 pussillinen oman puutarhan mandariineja ja makeita pieni\u00e4 appelsiineja. K\u00e4velylenkill\u00e4 naapurit tervehtiv\u00e4t pihoiltaan tai ohi ajaessaan rullasivat ikkunan auki ja toivottelivat hyv\u00e4ntuulisina tervetuloa ja onnea, hronia polla \u2013 hyvi\u00e4 joulunpyhi\u00e4 siis.<\/p>\n

          Vuoden alkup\u00e4ivin\u00e4 p\u00e4\u00e4simme poimimaan oliiveja. Meill\u00e4h\u00e4n on \u201domat\u201d oliivipuutkin: Iso-Lissu ja Jorgos antoivat meille nimikkopuut omasta tarhastaan, kun osallistuimme ensimm\u00e4iseen sadonkorjuuseen heid\u00e4n tarhallaan toissa talvena. Puistamme oli jo korjattu sato, mutta poimimme talteen niit\u00e4 hedelmi\u00e4, jotka olivat v\u00e4ltt\u00e4neet poimurin. Niist\u00e4 tuli naposteluoliiveja, kun taas aiemmin korjatut meniv\u00e4t \u00f6ljyksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna sato olikin ollut suuri ja laadukas: tarhan hoito on kannattanut.<\/p>\n

          \"\"<\/p>\n

          Oliivien poimiminen on ihanaa! K\u00e4det saavat hyv\u00e4n rasvauksen ja tuoksun, ja kyps\u00e4t oliivit ovat kiitollisia poimittavia. Sen kun juoksuttaa pitk\u00e4n oksan sormien v\u00e4litse ja n\u00e4pr\u00e4\u00e4 oliivit irti. Oliivit ovat kauniin sinisi\u00e4 kuin mustikat, mutta muuttuvat sormien v\u00e4liss\u00e4 kiilt\u00e4v\u00e4nmuistiksi. Osassa n\u00e4kyi viel\u00e4 h\u00e4iv\u00e4hdys ruskeaa tai vihre\u00e4\u00e4kin t\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta. Oliivit eiv\u00e4t saisi ollakaan ihan kypsi\u00e4 poimittaessa, koska niiden \u00f6ljy v\u00e4henee ja v\u00e4lj\u00e4htyy kypsymisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

          \"\"<\/p>\n

          \"\"

          Kun oliiveja suolataan, riitt\u00e4v\u00e4 suolan m\u00e4\u00e4r\u00e4 saadaan kokeilemalla, kelluuko kananmuna. T\u00e4ss\u00e4 lasissa on vain vett\u00e4 ja raaka muna.<\/p><\/div>\n

          Oli l\u00e4mmint\u00e4, aurinko paistoi vaikka vuorilla oli pilvien piilossa lunta. Jorgoksen tarha on noin nelj\u00e4nsadan metrin korkeudessa ja sielt\u00e4 on upeat n\u00e4k\u00f6alat. Kasvimaassa rehottivat salaatit, paprikoissa ja munakoisoissa oli viel\u00e4 jokunen hedelm\u00e4. Villipurjot tuoksuivat, kun j\u00e4iv\u00e4t vahingossa poimijoiden jalkoihin. Salvia alkoi olla hyv\u00e4ss\u00e4 kasvussa ennen kev\u00e4ist\u00e4 kukintaa, ja poimimme oksia kotiin kuivumaan. Korpit ja korppikotkat k\u00e4viv\u00e4t vakoilemassa, millaista piknikki\u00e4 pidimme, kun lounastimme oliivipuiden alla, yrttitarhan vierell\u00e4. Joku seurueesta puhui vain kreikkaa ja joku vain suomea, mutta hyv\u00e4n lounaan \u00e4\u00e4rell\u00e4 kaikki viihtyiv\u00e4t ja yhteisymm\u00e4rrys vallitsi.<\/p>\n

          \"\"

          Riitt\u00e4v\u00e4sti suolaa! Oliivit veteen ja tekeytym\u00e4\u00e4n ensi kes\u00e4ksi<\/p><\/div>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

           <\/p>\n

            \n
          1. \n

            Kulttuuri<\/h3>\n<\/li>\n<\/ol>\n

            Ohjelmatarjontaa joulun aikaan on valita asti. On konsertteja ja teatteria. El\u00e4v\u00e4\u00e4 musiikkia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kylilt\u00e4, tavernoista ja suuremmilta areenoilta.<\/p>\n

            Jouluaatonaattona saimme t\u00e4ytetty\u00e4 melkein pakollisen reissukuvion: Stratagisten keikan. Taisi olla meille jo viides. Veljekset esiintyiv\u00e4t \u00a0Ostria Palacessa, joka kes\u00e4isin on enemm\u00e4nkin turistihotelli mutta n\u00e4in talvisaikaan t\u00e4ynn\u00e4 ohjelmaa aikuisille ja lapsille aamusta iltaan: konsertteja, huvipuisto, kylpyl\u00e4, poniratsastusta ja jopa oikea luistinrata. Ihan totta!<\/p>\n

            Konsertin j\u00e4rjesti koululuokka, joka ker\u00e4si varoja luokkaretkeen. 20 euron lipuilla saatiin aivan tolkuton m\u00e4\u00e4r\u00e4 ruokaa. Ensin tuotiin alkupaloja, joissa oli juustoja, leikkeleit\u00e4 ja hedelmi\u00e4. Sitten tuli salaattia ja leip\u00e4\u00e4. Alkuruokana pastitsio, makaronilaatikko. Lopuksi kanafileit\u00e4, joissa oli yrtti-kinkku-juustot\u00e4yte. Viini\u00e4 ja rakia tarjoiltiin lis\u00e4\u00e4 sit\u00e4 mukaa kuin seurue entisi\u00e4 h\u00e4vitti, kaikki samaan lipun hintaan.<\/p>\n

            M\u00f6kkipaikkakunnallamme vuoden vaihtumisen juhlinta on ihmeen vaisua. Ilmeisesti Haniassa, Rethimnonissa ja Iraklionissa on jonkinlaisia ilotulituksia, mutta Ierapetrassa ei oikein mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n huomasimme jo vuosien 2015 ja -16 vaihtuessa, joten emme yll\u00e4ttyneet.<\/p>\n

            Yst\u00e4v\u00e4pariskunta tuli meille vastaanottamaan vuotta 2018. Ajatuksena oli menn\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n paikalliseen, my\u00f6s talvisin avoinna olevaan Kouros-tavernaan, mutta ovella kuulimme, ett\u00e4 kaikki p\u00f6yd\u00e4t oli varattu.<\/p>\n

            Niinp\u00e4 marssimme Kantinaan, pikkiriikkiseen telttaan tien varressa. Teltan sis\u00e4ll\u00e4 on todellakin \u201dkanttiini\u201d, keitti\u00f6vankkuri, jossa ruoat valmistetaan, palveluluukkuineen kaikkineen. Teltta oli kuitenkin l\u00e4mp\u00f6inen, televisio esitti kotoisasti saippuaoopperaa ja paikallisia istuskeli parin p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 rautakamiinan sauhutessa kuumana kaiken keskell\u00e4.<\/p>\n

            Meit\u00e4 riennettiin palvelemaan ihan oitis. Pyysimme kaksi kannua viini\u00e4, toisen punaista ja toisen valkoista. Heti aluksi eteemme kannettiin lautaselliset h\u00f6yry\u00e4v\u00e4\u00e4 papukeittoa kullekin. Keitossa oli tyypilliseen talvikeiton tapaan tomaattia, pavunpalkoja, kes\u00e4kurpitsaa, perunaa ja mausteita. L\u00e4mmikkeiden lis\u00e4ksi saimme p\u00f6yt\u00e4\u00e4n viel\u00e4 normaalit meze-lautaset: pikku korppuja, kaalisalaattia, tzatzikia, porkkanaa, juustotahnaa, oliiveja, paistettuja perunoita, lihaa…<\/p>\n

            \"\"<\/p>\n

            Kun nelj\u00e4n hengen seurueemme kyll\u00e4isin\u00e4 nousi p\u00f6yd\u00e4st\u00e4, lasku oli 6 euroa \u2013 siis viinilitran hinta. Laskun mukana meille tuotiin tietysti viel\u00e4 is\u00e4nn\u00e4n tarjoamat pikku ryypyt rakia vuolaiden kiitosten ja hyv\u00e4n jatkon toivotusten my\u00f6t\u00e4. Toivotuksiin yhtyi koko teltan v\u00e4ki. T\u00e4m\u00e4 on aitoa kreetalaista kulttuuria, jonka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parhaiten juuri hieman syrj\u00e4st\u00e4, pienist\u00e4 ja vaatimattomista paikoista.<\/p>\n

            Kulttuuririentona voi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s torik\u00e4ynti\u00e4. Lauantaisin markkinat levitt\u00e4ytyv\u00e4t Ierapetran keskustan kadulle. Torin tarjonta on talvisin hieman erilainen kuin kes\u00e4ll\u00e4, mutta esimerkiksi taimimyyj\u00e4 oli tutulla paikalla. Talvellakin voi istuttaa vaikkapa yrttej\u00e4 ja puuvartisia kasveja, joille kes\u00e4 on liian kuumaa aikaa juurtua. Jopa meid\u00e4nkin kasvimaassamme puskivat kovasti vartta perunat, jotka syyslomalla kuoppasimme maahan, kun emme ylij\u00e4\u00e4mi\u00e4 viitsineet poiskaan heitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

            \"\"

            Meid\u00e4n pottupenkki<\/p><\/div>\n

            Kauden sato oli esill\u00e4 torip\u00f6ydill\u00e4: palkokasveja, hortaa, etanoita, katkarapuja, p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, kastanjoita, kaaleja, perunoita\u2026 Hedelm\u00e4puolta edustivat omenat, p\u00e4\u00e4ryn\u00e4t, kaktushedelm\u00e4t ja tietenkin kultaisina kukkurakasoina sitrukset. Ostimme pari pussia mandariineja ja appelsiineja. Myyj\u00e4 k\u00e4ytti pussit vaa\u2019alla, ilmoitti summan ja lappoi lis\u00e4\u00e4 hedelmi\u00e4 pussiin sill\u00e4 aikaa, kun asiakas kaivoi euron ja v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kukkarostaan.<\/p>\n

             <\/p>\n

            Maksoiko reissu vaivan?<\/h2>\n

            Pient\u00e4 vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 talvim\u00f6kkeily kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaatii. Ainakin, jos koettaa pit\u00e4\u00e4 kustannukset kurissa. Varasimme hyviss\u00e4 ajoin halvimmat mahdolliset lentoliput. Se tarkoittaa, ett\u00e4 lennoilla oli v\u00e4lilaskuja ja odotusta. Matkaliput maksoivat alle kolmesataa euroa hengelt\u00e4 Kreetalle ja takaisin.<\/p>\n

            Lentoon sis\u00e4ltyiv\u00e4t menness\u00e4 v\u00e4lilaskut ja koneen vaihdot M\u00fcncheniss\u00e4 ja Ateenassa ja palatessa Ateenassa ja Frankfurtissa. Lennot urakoi Star Alliance eli Lufthansa ja Olympic Airlines. Kotimaassa lensimme Finnairilla Kuopio \u2013 Helsinki \u2013v\u00e4lin. Suoria lentoja ei jouluksi 2017 Kreetalle Suomesta syksyn myynniss\u00e4 ollutkaan, my\u00f6hemmin yleens\u00e4 tulee myyntiin joulusesonki, mutta liput ovat jo huomattavasti tyyriimm\u00e4t.<\/p>\n

            Molempiin suuntiin meill\u00e4 oli yksi pitempi seisahdus, Ateenassa 5 ja Frankfurtissa 4 tuntia. Lis\u00e4ksi kotimatkalla lento tuli Helsinkiin yhdelt\u00e4 y\u00f6ll\u00e4, ja Kuopion kone l\u00e4hti aamukahdeksalta, joten odotusaika p\u00f6tk\u00f6teltiin Helsinki \u2013 Vantaan kent\u00e4n penkeill\u00e4.<\/p>\n

            Menomatkalla samassa koneessa Saksasta Ateenaan lensi yst\u00e4v\u00e4mme Oliver. H\u00e4n l\u00e4hti melkein saman tien jatkamaan matkaa Kreetalle, kun taas me j\u00e4imme kuluttamaan aikaa Ateenan kent\u00e4lle. H\u00e4nen lippunsa olivat reippaasti kalliimmat kuin meill\u00e4.<\/p>\n

            Lippujen hintaan vaikutti my\u00f6s se, ett\u00e4 pystymme kulkemaan pelkkien k\u00e4simatkatavaroiden kanssa. Meill\u00e4h\u00e4n on m\u00f6kill\u00e4 kaikki tarvittava vaatteista l\u00e4htien. N\u00e4in s\u00e4\u00e4stimme satakunta euroa ja ajan, jonka matkatavaroiden ruumasta odottelu aina ottaa.<\/p>\n

            \"\"

            Iraklionin kulkukoirat loikovat kes\u00e4ll\u00e4 varjoissa ja talvisin vaikkapa H&M:n ovimatolla. Kukaan ei tunnu h\u00e4iriintyv\u00e4n, ei koira eiv\u00e4tk\u00e4 asiakkaat tai henkil\u00f6kunta.<\/p><\/div>\n

            Kreetalla meill\u00e4 kului rahaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Matkamuistoja emme juuri en\u00e4\u00e4 ostele ja tuliaisiakaan halunneet haalia k\u00e4simatkatavaroihin, kiloja tuli laukuille jo pakollisista tietokoneesta ja kamerasta. Perustarvikkeiden ja ulkona sy\u00f6misen hintataso on Kreetalla niin matala, ett\u00e4 kolmessa viikossa p\u00e4\u00e4see helposti s\u00e4\u00e4st\u00f6n puolelle kotimaahan verrattuna. Ja kun emme ostaneet joululahjoja tai perinteisi\u00e4 herkkujakaan, joulua paossa kun olimme, tuli varmasti s\u00e4\u00e4stetty\u00e4! Lissu s\u00e4\u00e4sti my\u00f6s ostamalla takin ja k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 kampaajalla. Jostain syyst\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00f6 raavitutti Jyk\u00e4ll\u00e4 korvallista, mutta eiv\u00e4t miehet sent\u00e4\u00e4n kaikkea matematiikkaa hallitse tai hallinnoi.<\/p>\n

             <\/p>\n

            Frankfurtin kent\u00e4ll\u00e4 Pohjois- ja Etel\u00e4-Euroopan hintaero konkretisoitui. Kun aikaa oli, istahdimme virvokkeelle. Lissun valkoviinilasillinen maksoi 6,70 euroa. Siis enemm\u00e4n kuin uudenvuodenillallisemme nelj\u00e4lle hengelle, jossa tilasimme litran viini\u00e4 ja saimme ruokaa vatsan t\u00e4ydelt\u00e4. Frankfurtin viinilasi ei saanut edes suolap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 seurakseen erikseen tilaamatta.<\/p>\n

            \"\"

            J\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 hinta!<\/p><\/div>\n

            Parasta p\u00e4\u00e4omaa joulureissulla oli kuitenkin kaamoksen katkaisu. Aurinkohoito vaikutti viel\u00e4 viikkoja reissun j\u00e4lkeen pirteyten\u00e4, jonka kanssaihmisetkin panivat merkille. V\u00e4h\u00e4n aikaa taas jaksaa vaeltaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mennink\u00e4isen\u00e4, kun on saanut omin silmin tarkistaa, ett\u00e4 valon maa on aina olemassa.<\/p>\n

             <\/p>\n

            Arjen keskelt\u00e4 Lissu ja Jyk\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

              Jouluun aikaa viikko. T\u00f6iss\u00e4 armoton kiire ja stressi, mainostajat tekev\u00e4t parhaansa luodakseen uusia ostotarpeita, ja joulun valmisteleminen tuntuu taakalta muiden pakollisten teht\u00e4vien ohessa. Koko keskitalven juhlasta on kadonnut hohto ja taika, j\u00e4ljell\u00e4 on...<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":195,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[3,4],"class_list":["post-191","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-joulu","tag-kreetalla"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":223,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/223"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}