\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0077-300x200.jpg\")
<\/strong><\/p>\nPegasoksen siivill\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n Syyslomalla p\u00e4\u00e4simme koeajamaan vuoriston sorateit\u00e4 varten hankittua Aprilia Pegaso matkaenduromoottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4mme. Jyk\u00e4 hankki py\u00f6r\u00e4n edullisesti alkusyksyll\u00e4 ja korjaili sit\u00e4 ennen syyslomaa. Lupaava vuoristoretki joululomalla p\u00e4\u00e4ttyi kuitenkin j\u00e4\u00e4hdyttimen vuotoon.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4n mittaan Jyk\u00e4 sai syyl\u00e4rin korjattua (ja \u00f6ljynvaihdon yhteydess\u00e4 taas puhkaistua ja j\u00e4lleen korjattua), suojan asennettua uusia kiveniskuja est\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 roiskel\u00e4p\u00e4n laitettua kivien \u00e4kkil\u00e4ht\u00f6j\u00e4 torjumaan. Py\u00f6r\u00e4ss\u00e4 on nimitt\u00e4in sellaiset \u201dnappularenkaat\u201d, ett\u00e4 niist\u00e4 kivet kimpoilevat mutta py\u00f6r\u00e4 my\u00f6s etenee, vaikka tie olisi millaista roustetta.<\/p>\n Vuoristo ja laaksot ovat t\u00e4ynn\u00e4 kutsuvia pikkuteit\u00e4, joille muilla kuin maastoajoneuvoilla tai muuten huolettomilla menopeleill\u00e4 ei ole asiaa. Rannikko on rakennettua ja asfaltoitua, mutta maaseudulla on paikallisteit\u00e4 viljelyksille, kirkoille ja kyl\u00e4st\u00e4 toiseen.<\/p>\n Niinp\u00e4 Moto Guzzi on saanut melko lailla lev\u00e4t\u00e4 laakereillaan, sill\u00e4 enimm\u00e4kseen ratsunamme on ollut Pegaso ja suuntana vuoret. Ensin ajoimme testiajon. Piti kokeilla, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 syyl\u00e4rin paikkaus. Hyvin piti. Todettiin my\u00f6s, ett\u00e4 ihan l\u00e4helt\u00e4kin l\u00f6ytyy mahtavia maisemia. <\/p>\n Agios Joannis – Thripti<\/strong><\/p>\n Sitten p\u00e4\u00e4stiin ihan oikealle vuoristoretkelle. Ylitimme Thripti-vuoriston p\u00e4\u00e4llyst\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tiet\u00e4, joka vie Agios Ioanniksesta Thriptin kyl\u00e4\u00e4n. Aluksi piti tutkia tarkkaan reitti\u00e4. Kartasta ja satelliittikuvista on vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mik\u00e4 maastossa n\u00e4kyvist\u00e4 teist\u00e4 on paras. Tien haarat erkanevat ja kohtaavat j\u00e4lleen. Useimmiten syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 jompikumpi vaihtoehdoista on jossakin vaiheessa ollut kulkukelvoton, ja uusi reitti on tarvittu sit\u00e4 korvaamaan. Mutta arvaapa sitten, kun seisot tien haarassa, kumman valitset.<\/p>\n Kun p\u00e4\u00e4simme kartalta maastoon, huomasimme pian, ett\u00e4 tuli valittua se\u00a0v\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4ht\u00f6reitti. L\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 tie tuntui loogisemmalle valinnalle, mutta alku oli hankalaa, p\u00e4\u00e4n kokoisia kivi\u00e4 ja pahoja uria. Kun p\u00e4\u00e4simme tien haaraan, saimme allemme todella hyv\u00e4kuntoisen betonitien. Ilmeisesti paikalliset safarit kulkevat sit\u00e4 kautta. Melkein joka aamu, kun olemme matkalla uimaan, tulee kirkon kohdalla jeeppisafari vastaan. Olemme arvelleet, ett\u00e4 ne ajavat juuri t\u00e4t\u00e4 reitti\u00e4 Thriptin kyl\u00e4\u00e4n. Tie nousi yl\u00f6s vuoren huippujen v\u00e4liseen satulaan kaartelevaa solaa pitkin. Etel\u00e4puoli oli karua, mutta v\u00e4lill\u00e4 solassa oli keidasmaisia m\u00e4ntykaistaleita. Tuuli oli kyll\u00e4 pit\u00e4nyt m\u00e4ntyrivit hyvin n\u00f6yrin\u00e4.<\/p>\n Saavutimme Thritpi-vuoriston Kaminakia- ja Afentis-huippujen v\u00e4lisen satulan. GPS n\u00e4ytti korkeudeksi 857 metri\u00e4. Karkea pensaikko vihersi viel\u00e4, mutta arvatenkin talvella rinteet ovat kasvaneet enemm\u00e4nkin vihre\u00e4\u00e4, sill\u00e4 lampaanpapanaa n\u00e4kyi runsaasti.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Pohjoisrinteell\u00e4 tie laskeutui viistosti m\u00e4ntymets\u00e4n l\u00e4vitse Thriptin kyl\u00e4\u00e4n viev\u00e4lle asfalttitielle. Veistosmaisten<\/p>\n Mistelipallo m\u00e4nnyn oksanhangassa<\/p><\/div>\n ikim\u00e4ntyjen oksilla kasvaa misteli\u00e4 pallomaisina m\u00e4tt\u00e4in\u00e4 ja vuohet pit\u00e4v\u00e4t vahtia kuin parrakkaat haltiat kurkistellen runkojen v\u00e4list\u00e4 ohikulkijoita ikiviisailla silmill\u00e4\u00e4n. Ilmavalvontaa hoitavat hanhikorppikotkat. Vuoren syliss\u00e4, huippujen v\u00e4lisess\u00e4 laaksossa uinaileva kyl\u00e4 on taustalla kohoavia vy\u00f6rysorarinteit\u00e4 vasten kuin keidas: t\u00e4ynn\u00e4 kypsyv\u00e4\u00e4 satoa notkuvia hedelm\u00e4puita ja niittykukkia puutarhojen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Agios Joannis \u2013 Thripti – Orino<\/strong><\/p>\n N\u00e4lk\u00e4 kasvaa sy\u00f6dess\u00e4. Muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 uusimme ajelun yst\u00e4v\u00e4mme Nikoksen kanssa. Hurautimme samalla kertaa viel\u00e4 Thriptist\u00e4 Orinon kyl\u00e4\u00e4n vuorten v\u00e4list\u00e4 solaa pitkin. N\u00e4m\u00e4 nippa nappa maasturilla ajettavat tiet ovat olleet varmaan i\u00e4t ajat p\u00e4\u00e4asiallisia kulkureittej\u00e4 kylien v\u00e4lill\u00e4. Nytkin paikalliset niit\u00e4 ajelevat viinitiloilleen. Pegaso on todella avannut meille oven taas uuteen ulottuvuuteen t\u00e4ll\u00e4 loppumattomien salaisuuksien saarella.<\/p>\n Itse asiassa ihmettelemme, miten v\u00e4h\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tulee vastaan matkailijoita moottoripy\u00f6rill\u00e4. Vuoristossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei yht\u00e4k\u00e4\u00e4n. Toki t\u00e4ytyy olla uskalluksen lis\u00e4ksi my\u00f6s kokemusta ennen kuin py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 l\u00e4htee edes kaupunkiliikenteeseen, mutta meist\u00e4kin vain toisella on mp-ajokortti ja Guzzi on tullut ajoon vasta Jyk\u00e4n nelikymppissyntt\u00e4rin\u00e4. Lissu ei ole nuorempana keikkunut muuta kuin hevosten satulassa. Siit\u00e4 on kyll\u00e4 varmaan hy\u00f6ty\u00e4 maastoajelussa. Ilmoitamme aina tutuille, kun l\u00e4hdemme pitemm\u00e4lle reissulle. Mukaan pakkaamme mahdollisimman paljon juotavaa ja p\u00e4hkin\u00e4patukoita h\u00e4t\u00e4murkinaksi konerikon varalta, jos vaikka joutuisimme viett\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkin aikaa apua odottelemassa tai pit\u00e4isi patikoida ihmisten ilmoille. Py\u00f6r\u00e4ss\u00e4 kulkee mukana pieni ensiapupakkaus ja k\u00e4nnykk\u00e4. H\u00e4t\u00e4numero Kreikassa on 112, kuten EU:ssa kai yleisesti.<\/p>\n Niin ja onhan meill\u00e4 py\u00f6riss\u00e4mme paikalliset vakuutukset. Niiss\u00e4 on pyk\u00e4l\u00e4, ett\u00e4 jos jotain sattuu hankalassa paikassa, kopterikyyti sairaalaan korvataan. Rotkosta meid\u00e4t voisi kai helpoimmin paikantaa korppikotkien avulla? Leikki leikkin\u00e4; varmastikaan vuoristomoottoripy\u00f6r\u00e4ily Kreetalla ei ole sen vaarallisempaa kuin vaikkapa mutkam\u00e4kilasku Suomessa. Ehdottomasti suosittelemme laajentamaan n\u00e4kemyst\u00e4 Kreetasta my\u00f6s saaren sis\u00e4osiin. Py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 se k\u00e4y vaivattomasti, ja py\u00f6r\u00e4n p\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4kee ja kokee niin paljon enemm\u00e4n kuin autoillen.<\/p>\n <\/p>\n Lopuksi huipulle: Afendiksen valloitus<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kartassa Thripti-vuoriston korkeimmalle huipulle, Afendikselle, johtaa hyvin ohut, mutkikas juova. Kartta kertoo, ett\u00e4 huipulla on my\u00f6s jonkinlainen retkeilymaja. Mutta onko tie ajettava? Tarkempi tutkiminen satelliittikuvista paljastaa, ett\u00e4 huipulla on linkkiasema. Jonkinlainen ajoneuvolla ajettava ura yl\u00f6s silloin t\u00e4ytyy olla. Erinomainen tutkimusmatkan kohde siis!<\/p>\n Edellisell\u00e4 retkell\u00e4 Afendiksen tienhaarasta ei j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n havaintoa, mutta sek\u00e4 Orinossa ett\u00e4 Thriptiss\u00e4 on viitat, jotka neuvovat suunnan, onhan huipulla tietystikin Yl\u00f6snousemuksen kirkko, kuten nimikin kertoo. Kartasta l\u00f6ytyy kuitenkin maamerkki. Tien pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 vastap\u00e4isen korkean huipun, Kliroksen, kohdalta.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 kertaa l\u00e4hdimme reitille vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n, Orinon kautta. Orinon rotko on karu ja kyl\u00e4 sen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kukkiva puutarhaparatiisi. Ylemm\u00e4s vuorten solaan nousee terasseina viinitarhoja. Kapeikossa erottuu ikivanhan n\u00e4k\u00f6inen kivetty polku. Edellisell\u00e4 reissulla Nikos jututti kyl\u00e4n ainoan kahvilan pit\u00e4j\u00e4\u00e4. Kyl\u00e4ss\u00e4 ei k\u00e4y paljoa turisteja tai asusta ulkomaalaisia, mutta se on el\u00e4v\u00e4, paikallisten asuttama. Toivottavasti viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Afendiksen tienhaara l\u00f6ytyi lopulta helposti. Se on merkitty kivisell\u00e4 kyltill\u00e4, jossa on kaunis lintuaiheinen kohokaiverrus. Ehk\u00e4 huipulle p\u00e4\u00e4semiseen tarvittaisiinkin siivet? Ainakin alkumetrit olivat melkoista m\u00f6ykkelikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n Tie nousee risteyksest\u00e4 puoli kilometri\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in mutta on v\u00e4\u00e4nnetty kuuden kilometrin pituiseksi makkaraksi rinteeseen. Sit\u00e4 ei juuri erota alhaalta, terassit ovat rinteen k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Samoin huippu, joka l\u00e4helt\u00e4 katsottuna on paennut toisten, matalampien taakse.<\/p>\n Nousu kysyi kuskilta taitoa ja kyytil\u00e4iselt\u00e4 hermoja. Toiset niist\u00e4 riittiv\u00e4t. Tarvitseeko sanoa, ett\u00e4 kyytil\u00e4inen k\u00e4veli osan matkaa? V\u00e4lill\u00e4 tie oli yksinkertaisesti liian jyrkk\u00e4 turvalliseen ajoon kaksi henke\u00e4 py\u00f6r\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Takapenkkil\u00e4inen kevent\u00e4\u00e4 hieman liikaa eturengasta, joka voi irrota tiest\u00e4, jos iso kivi py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 pois alta.<\/p>\n Jyk\u00e4 joutui ratsastamaan Pegason yl\u00f6s ihan hartiavoimin<\/p><\/div>\n GPS:n korkeuslukemat, kun py\u00f6r\u00e4 meinattiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hylle<\/p><\/div>\n Jatkoimme satakunta metri\u00e4 ja huomasimme, ett\u00e4 olimme saavuttaneet matalan huipun, ja varsinainen Afendis kohosi vasta sen takana olevan laaksomaisen tasangon takana. Tie oli hetken jopa alam\u00e4ke\u00e4. Jyk\u00e4 palasi takaisin hakemaan py\u00f6r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Niinp\u00e4 sitten ajoimme l\u00e4pi vihert\u00e4v\u00e4n vuoristoniityn ja lammaslauman ja nousimme lopullisen osuuden huipulle. Mik\u00e4 tunne! Et\u00e4inen jyrin\u00e4, jota olimme ihmetelleet, paljastui antennin juurella olevaksi generaattoriksi, joka jauhoi laitteistolle s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Viel\u00e4 kymmenkunta metri\u00e4 korkeammalla oli kirkko, retkeilymaja ja betonipylv\u00e4\u00e4ll\u00e4 merkitty lakipiste, korkeudella 1476 metri\u00e4 merenpinnasta! Siis yli kilometrin ja 400 metri\u00e4 korkeammalla kuin asuntomme!<\/p>\n N\u00e4k\u00f6alat eiv\u00e4t huikaisseet vatsanpohjaa, sill\u00e4 huippu kietoutui enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n pilviin. V\u00e4lill\u00e4 n\u00e4imme sinist\u00e4 taivasta, v\u00e4lill\u00e4 hieman vuohien kansoittamaa alempaa huippua. Ilma oli viile\u00e4\u00e4 ja raikasta. Aivan huipulla oli kaivo, jossa oli melko paljon vett\u00e4. Ilmi\u00f6 ei lakkaa ihmetytt\u00e4m\u00e4st\u00e4, mutta veden alkuper\u00e4 kyll\u00e4 tuli selv\u00e4ksi. Vuorten korkeimmat huiput ovat sent\u00e4\u00e4n iltap\u00e4ivisin useammin pilvess\u00e4 kuin selkein\u00e4. Tavan takaa tuntui kuin kasvoja olisi sumutettu.<\/p>\n S\u00f6imme ev\u00e4\u00e4t kirkon portailla ja l\u00e4hdimme sitten laskeutumaan. Lissu loikki alam\u00e4keen jalkapatikassa, eik\u00e4 Jyk\u00e4k\u00e4\u00e4n ehtinyt ihan hirve\u00e4n paljon edelle Pegasolla. Alasp\u00e4in ajaminen oli viel\u00e4 raskaampaa kuin kiipe\u00e4minen. Kerran py\u00f6r\u00e4 kellahti nurin, mutta onneksi mit\u00e4\u00e4n naarmuja vakavampaa ei tullut py\u00f6r\u00e4\u00e4n eik\u00e4 kuskiin.<\/p>\n <\/p>\n Nyt voi todeta, ett\u00e4 ihan heti ei kovempia haasteita kuin Afendiksen valloitus tule vastaan. Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin ukkonen jylisi ja salamat r\u00e4iskyiv\u00e4t vuoren huippua ymp\u00e4r\u00f6iviss\u00e4 pilviss\u00e4. Tuli mieleen, ett\u00e4 siell\u00e4 voisi olla hieman vaarallista. Onneksi meille riitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paljon teit\u00e4 tutkittavaksi. Rotkoja ja jyrk\u00e4nteit\u00e4 piisaa v\u00e4h\u00e4n matalammallakin\u2026<\/p>\n Melkein huipulla – vain hieman pilvien alapuolella<\/p><\/div>\n <\/p>\n Kreetalta Lissu ja Jyk\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kreetalla voi paitsi patikoida my\u00f6s moottoripy\u00f6r\u00e4ill\u00e4. Vuokraamoja on l\u00e4hes kaikissa turistikohteissa. Meill\u00e4 on ajokkina kaksi moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4, toinen matka-ajoon ja toinen viem\u00e4\u00e4n meid\u00e4t sinne, mihin emme jalkaisin jaksa mutta mieli kovasti halajaa: vuoristopoluille. ...<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":266,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[10,11,5,6,9,12],"class_list":["post-238","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-enduro","tag-kesaloma","tag-kreeta","tag-matkailu","tag-moottoripyora","tag-vuoristossa"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=238"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":281,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions\/281"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/media\/266"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0067-e1529785877159-200x300.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0044-300x200.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0056-300x200.jpg\")
Keskell\u00e4 lakitasannetta vuoren valkoiset selk\u00e4nikamat pilkistiv\u00e4t esiin. Pilvet peittiv\u00e4t auringon ajoittain, vaikka rannikon tuntumassa molemmin puolin vuoristoa oli selke\u00e4 taivas. Etel\u00e4ss\u00e4 Libyanmeri erottui horisontissa taivasta tummempana, pohjoisessa Mirabello-lahti Kreetanmeren puolella kaartui n\u00e4kyville selvemp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0065-e1529785095140-300x200.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0073-300x200.jpg\")
\n<\/strong><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0058-300x200.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0162-300x200.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0143-300x200.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0130-300x200.jpg\")
Kahden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 huipusta tien kunto paheni entisest\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi ymp\u00e4rill\u00e4 kieppuvat pilvet p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t\u00a0 kevent\u00e4\u00e4 osan pisarakuormastaan p\u00e4\u00e4llemme. Pilvien alareunat h\u00e4ilyiv\u00e4t todellakin ymp\u00e4rill\u00e4mme, melkein piti kumartua n\u00e4hd\u00e4kseen niiden alitse laaksoihin. P\u00e4\u00e4timme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 py\u00f6r\u00e4n parkkiin erityisen ty\u00f6l\u00e4\u00e4n p\u00e4tk\u00e4n j\u00e4lkeen ja k\u00e4vell\u00e4.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0129-300x200.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0150-300x200.jpg\")
Vuoristomaja oli parhaat p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 n\u00e4hnyt \u2013 joitakin kymmeni\u00e4 vuosia sitten. Ikkunat olivat rikki tai puuttuivat kokonaan. Liek\u00f6 ankara tuuli ollut pahin vandaali, ainakaan paikallisen nuorison ei luulisi viitsiv\u00e4n sinne asti kiivet\u00e4 hulinoimaan. Eik\u00e4 sellainen tunnu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maaseudulla olevan tapana muutenkaan.Takkaan oli kyll\u00e4 piirretty hiilell\u00e4, mutta ehk\u00e4 se oli melkein taidetta. Majassa voisi pit\u00e4\u00e4 sadetta tai l\u00e4mmitell\u00e4 tulen \u00e4\u00e4ress\u00e4 mutta eip\u00e4 juuri muuta.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.kreeta.info\/kesamokkikreetalla\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2018\/06\/IMG_0139-300x200.jpg\")