{"id":61,"date":"2015-12-11T17:26:33","date_gmt":"2015-12-11T15:26:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/22-7-2015-mandellon-kotka-nousee-korkeuksiin\/"},"modified":"2024-01-10T10:15:48","modified_gmt":"2024-01-10T08:15:48","slug":"22-7-2015-mandellon-kotka-nousee-korkeuksiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/22-7-2015-mandellon-kotka-nousee-korkeuksiin\/","title":{"rendered":"22.7.2015 Mandellon kotka nousee korkeuksiin"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n
\n

<\/font><\/a><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Nyt on vihdoin alla Moto Guzzi Nevada 750 Club, Jyk\u00e4ll\u00e4 jo toistakymment\u00e4 vuotta ollut musta ja krominkiilt\u00e4v\u00e4 maantieliit\u00e4j\u00e4. Monella kes\u00e4lomareissulla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ajettu vieraalla vuokrapy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, jonka oikkuihin on pit\u00e4nyt sopeutua. Vaikka Guzzilla on hyv\u00e4 ajella Suomenkin (uraisilla, roudankatkomilla, vesisateisilla) maanteill\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Mandellon kotka tuntuu p\u00e4\u00e4sev\u00e4n oikeuksiinsa. V\u00e4\u00e4nt\u00f6 on juuri sopivaa serpentiineille.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n\n
\n

<\/a><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

45 asteen kallistus kurviin<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

\n

Kotkaan voi melkein samastua, kun vuoristotie kaartelee yh\u00e4 korkeammalle. Vapauden tunne t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sielun, kun meren vaahtop\u00e4\u00e4t muuttuvat et\u00e4iseksi v\u00e4lkkeeksi ja auringon vaaleaksi haalistamat vuorten huiput tulevat yh\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi. Pikkuserkut, haukat, huutelevat saalistushuutojaan lekutellessaan laaksojen yll\u00e4, alapuolellamme.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

Retki Ano Viannokseen<\/font><\/h3>\n
\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

L\u00e4hdimme sunnuntaiajelulle Ano Viannoksen vuoristokyl\u00e4\u00e4n, noin nelj\u00e4nkymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 mitta on linnuntiet\u00e4, mutta meid\u00e4n kotkamme kaarteli varmaan tuplam\u00e4\u00e4r\u00e4n kilometrej\u00e4 mittariinsa. Kreetalla ei tunneta sanaparia suora tie.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Ajoimme ensin Ierapetrasta Tertsaan, piskuiseen rantakyl\u00e4\u00e4n. Alkumatka Ierapetrasta l\u00e4nteen ei ole mitenk\u00e4\u00e4n idyllinen n\u00e4kymilt\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 rannikon alanko on kirjaimellisesti t\u00e4ynn\u00e4 muovitettuja kasvihuoneita. Kyl\u00e4nnimikyltit seuraavat toisiaan: Gra Ligia, Stomio, Nea Anatoli, Amoudares. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuu alueen siirtolaisv\u00e4est\u00f6\u00e4, kasvihuoneiden ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Oma vieh\u00e4tyksens\u00e4 rumankauniissa Gra Ligiassa silti on, varsinkin my\u00f6h\u00e4isell\u00e4, kun ihmiset ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t viett\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 vapaata kadunvarren ruokaloihin tai asuntojen edustoille. Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4kin on oikeaa Kreikkaa, eiv\u00e4t vain turisteille tarjotut idyllit.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Mirtos muuttaa n\u00e4kym\u00e4t postikorteista tutuiksi. Tertsan tie alkaa Mirtoksen rannasta, joten on ajettava suoraan soman pikku kyl\u00e4n l\u00e4vitse. Moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 se sujuu helposti, autoilevan kannattaa varautua ahtaisiin paikkoihin. Kyl\u00e4\u00e4 on \u201dsisustettu\u201d hyv\u00e4ll\u00e4 maulla, se on ehdottomasti viiv\u00e4ht\u00e4misen arvoinen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa emme kuitenkaan pys\u00e4htyneet ihan naapurikulmille vaan jatkoimme l\u00e4nteen.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a><\/p>\n<\/div>\n

\n

Kaikki karttamme eiv\u00e4t edes n\u00e4yt\u00e4 rantatiet\u00e4 Tertsaan, mutta kyll\u00e4 se on olemassa ja viel\u00e4p\u00e4 aivan hyv\u00e4kuntoinen. Yhdess\u00e4 kohdassa kuulemma on palanen ei-kenenk\u00e4\u00e4n-maata kuntien rajalla, ja siin\u00e4 tien taso notkahtaa, mutta vain lyhyeksi p\u00e4tk\u00e4ksi.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Matkalla ihailimme rantaa. T\u00e4nne pit\u00e4\u00e4 tulla snorklaamaan! Rantavesi on kallioista ja kivikkoista, mutta matalaa, ihanteellista maskin kanssa uiskenteluun. Rannalla oli harvakseltaan sunnuntainviett\u00e4ji\u00e4, jotkut olivat pystytt\u00e4neet pienen leirin itselleen. Rouvat uivat hattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4, rupatellen, vett\u00e4 polkien. Koira n\u00e4kyi vahtivan vaatemytty\u00e4 rannassa.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a> <\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Tie kulkee t\u00f6yr\u00e4\u00e4ll\u00e4 rannan yl\u00e4puolella ja hiekkakivilohkareiden v\u00e4list\u00e4 vilahtaa mukavia, kutsuvia rantapoukamia. Kovin paljon ei uskalla kurkotella py\u00f6r\u00e4n p\u00e4\u00e4lt\u00e4, kun ei tied\u00e4, mit\u00e4 alhaalla n\u00e4kee: esimerkiksi taivasta kohti osoittavat tissit. Naku-uimaritkin ovat l\u00f6yt\u00e4neet rauhallisen alueen.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n


<\/font><\/h3>\n

Tertsa \u2013 rauhallinen rantakohde<\/font><\/h3>\n
\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Tertsa on vain muutamien savujen kyl\u00e4. Hotelli tai pari siell\u00e4kin silti on, ja muutama rantataverna. Meid\u00e4t pyydystettiin yhden sivustalle tarjoamalla py\u00f6r\u00e4lle parkkipaikkaa varjosta, katoksen alta. Kelpuutimme kutsun ja astuimme sis\u00e4\u00e4n Lambros-tavernaan. Oikeastaan olimme isojen puiden muodostamassa holvissa, kevyen katoksen alla. Vierest\u00e4 p\u00e4\u00e4si uimarannalle. Aurinkotuolit ovat ilmaiseksi asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kyltti lupasi. Kansaa niille n\u00e4ytti kertyneenkin, monikansallinen puheensorina leyhyi kevyen merituulen ja aurinkovoiteen tuoksun mukana. Tilasimme horiatiki-salaatin ja kylm\u00e4t frapp\u00e9-kahvit.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Aterioituamme k\u00e4vimme k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4. Kyl\u00e4n rantakatu ei ole juuri sataa metri\u00e4 pitempi, mutta vuorta kohden l\u00e4htee pieni katu. Nuori mies Lambroksen ovelta kehotti tekem\u00e4\u00e4n pienen k\u00e4velyretken: viidensadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on pieni kirkko ja banaani- ja mangotarhoja.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

K\u00e4velimme tiet\u00e4, joka seuraa jokiuomaa. Tienvarsi tarjoaa tyypilliset kreikkalaiset n\u00e4kym\u00e4t: silmi\u00e4hivelev\u00e4\u00e4 kauneutta ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n suhtautumista rinta rinnan. Kadun varressa on roskakasaa, kanatarhaa, autiotaloa, r\u00e4nsistyv\u00e4\u00e4 kasvihuonetta. Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 pihalla koristeluun on paneuduttu: pihapolun reunalle on aseteltu ilmeisesti tontilta l\u00f6ytyneit\u00e4 vanhoja ty\u00f6kaluja ja jopa antiikkisilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 pylv\u00e4\u00e4np\u00e4tki\u00e4. Polku katoaa aniliininpunaisena ry\u00f6ppy\u00e4v\u00e4n bougainvillean taakse, miss\u00e4 pilkottaa valkoinen pikku talo. Toisessa pihassa kuivaneiden heinien seassa kukkii runsaana ruusutarha. Valitse, n\u00e4etk\u00f6 ruusut vai risut. Tavernan takana puutarha puolestaan on kuin keidas kukkineen ja vesialtaineen.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a>Ikivanha oliivipuu kasvaa kadusta. Sen juuret ovat kolhuiset, mutta se on vuosikymmenien saatossa kasvattanut runkoonsa sellaisen mutkan, ett\u00e4 autot mahtuvat sen sivuitse. Kyl\u00e4n pieni kirkko on maalattu taivaansinisell\u00e4 ja valkoisella, sen hohdetta ei k\u00e4rsi katsella ilman aurinkolaseja paahtavassa keskip\u00e4iv\u00e4n auringossa.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

 <\/a><\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

Taivaan tuuliin<\/font><\/h3>\n
\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Tertsasta jatkoimme yl\u00e4m\u00e4keen, muita vaihtoehtoja ei olekaan. My\u00f6hemmin tie haarautuu rantakyliin ja ylemm\u00e4s, Iraklionin ja Ierapetran v\u00e4liselle p\u00e4\u00e4tielle johtaville reiteille. Kartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kalamin ja Sikologosin tiet samantasoisina, joten p\u00e4\u00e4timme valita lennossa jommankumman. Risteyksen tullessa vastaan valinta oli selv\u00e4: Kalamin tie l\u00e4htee alarinteeseen, Sikologos-kyltti osoittaa yl\u00f6s. Sinne!<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Valinta palkittiin upeilla maisemilla. Tie kiemurti yl\u00f6s karummaksi k\u00e4yv\u00e4\u00e4 rinnett\u00e4, taakse j\u00e4iv\u00e4t banaanihuoneiden rumentamat rantakukkulat. Riemu tuulahti kuin vuoristotuuli matkalaisten mieliin. Vauhti oli nelj\u00e4\u00e4kymppi\u00e4 silloin, kun voi hetken ajaa suoraan eteenp\u00e4in, mutta sekin tuntui yli kolmenkympin l\u00e4mp\u00f6tilassa virvoittavalta. T\u00e4m\u00e4 on todella paras tapa viett\u00e4\u00e4 hellep\u00e4iv\u00e4\u00e4! Ajoasuna kyp\u00e4r\u00e4, toppi ja sortsit. Kuskilla ruskettuvat polvet ja k\u00e4sivarret, kyytil\u00e4isell\u00e4 hartiat ja selk\u00e4. Aurinkovoiteet oli levitelty, satulalaukussa varuilta pitk\u00e4hihaiset, valkoiset paidat.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Er\u00e4\u00e4n mutkan takaa avautui maisema, joka pakotti hiljent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja nauttimaan n\u00e4kymist\u00e4. Sikologoksen kyl\u00e4 hohteli valkoisena vuoren rinteell\u00e4, taustalla Dikti-vuorten karut ja kasvittomat, vaaleanharmaat huiput. Ne n\u00e4yttiv\u00e4t olevan l\u00e4hell\u00e4, mutta se on n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Yli kahteen kilometriin kohoavat huiput ovat melkein saaren puoliv\u00e4liss\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4k\u00f6alaa ei kuitenkaan sumentanut autere, kuten merenrannan h\u00f6yr\u00e4k\u00e4ss\u00e4.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Huimaa kuudenkympin vauhtia ajelimme Ano Viannokseen, kun p\u00e4\u00e4simme himpun verran leve\u00e4mm\u00e4lle ja suuremmalle tielle. Juuri ennen kyl\u00e4\u00e4 tulivat vastaan tiet\u00f6ist\u00e4 varoittavat kyltit. Viannoksen ohitustie on melkein valmis, mutta ei viel\u00e4 virallisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Paikalliset tosin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 jo. Mahtaako tie valmistuakaan t\u00e4ss\u00e4 taloudellisessa tilanteessa?<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n\n
\n

<\/a><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

Uusi ohitustie n\u00e4kyy laaksossa oikealla<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

Aito vuoristokyl\u00e4<\/font><\/h3>\n
\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Vanha tie kulkee kyl\u00e4n l\u00e4pi ja laakson perukassa vesiuoman yli vanhan, kapean sillan kautta. Kuorma-autoille se on hankala reitti. Saa n\u00e4hd\u00e4, onko uusi tie Ano Viannokselle kuolinisku vai uuden el\u00e4m\u00e4n alku. Siirtyyk\u00f6 h\u00e4iritsev\u00e4 tavaraliikenne pois kyl\u00e4nraitilta, ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4tk\u00f6 turistit entist\u00e4 helpommin ja nopeammin vierailemaan vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuoristokyl\u00e4ss\u00e4? Vai ajavatko he rahat taskuissaan vain entist\u00e4 nopeammin, pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4, ohitse?<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a> <\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Kyl\u00e4ss\u00e4 kannattaa pist\u00e4yty\u00e4. Hein\u00e4kuisena sunnuntaina siell\u00e4 oli hiljaista, mutta tavernoita on perinteisen kyl\u00e4nraitin varrella useampia, mist\u00e4 valita. Me pys\u00e4k\u00f6imme postin edustalle ja poikkesimme alas pieneen ouzeria-kafenio-mese-paikkaan. Syyn\u00e4 valintaan oli suloinen sis\u00e4\u00e4nheitt\u00e4j\u00e4: ehk\u00e4 viisikuinen koiranpentu, joka pyrki ylett\u00e4m\u00e4\u00e4n kytkyess\u00e4\u00e4n portaille, l\u00e4hemm\u00e4s terassilla istuvaa is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ke\u00e4\u00e4n.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a> <\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Silittelimme mustaa koiranpentua hetkisen ja p\u00e4\u00e4timme sitten istahtaa oluelle. Muita asiakkaita ei ollut, mutta meid\u00e4t toivotettiin tervetulleiksi. Saimme jopa privaatti-tanssiesityksen, kun perheen pienin, varmaan juuri k\u00e4velem\u00e4\u00e4n oppinut neiti nousi p\u00e4iv\u00e4uniltaan ja ryhtyi oitis tanssimaan telkkarin \u00e4\u00e4ress\u00e4, kun sielt\u00e4 tuli perinteist\u00e4, kreetalaista musiikkia. Ihan eiv\u00e4t tytt\u00f6sen sormet viel\u00e4 napsuneet, mutta k\u00e4det kohosivat p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle asianmukaisin elein.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Teimme pienen k\u00e4velyretken kyl\u00e4ll\u00e4. Peruskoulu, terveyskeskus, kirkkoja vanhempaan ja modernimpaan makuun, rauta \u2013 maatalousmyym\u00e4l\u00e4, kaikkea el\u00e4v\u00e4\u00e4n kyl\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4. Keskustassa ja alarinteess\u00e4 autolla ajettavat kadut. Yl\u00e4rinteess\u00e4 kapeat, k\u00e4velt\u00e4v\u00e4t kujat, joiden varressa useita autioituneita ja romahtaneita rakennuksia. Portaat ovat ennen palvelleet aasien ja muulien kanssa kulkijoita, mutta mopot ja skootterit eiv\u00e4t niist\u00e4 pid\u00e4. Ja koska kreetalaismieskin mielell\u00e4\u00e4n, silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, valitsee ajokikseen citymaasturin, t\u00e4llaiset vanhat yl\u00e4kyl\u00e4t pikku hiljaa tyhjenev\u00e4t. Ano Viannos on mielest\u00e4mme kuitenkin paljon el\u00e4v\u00e4mpi ja oikeampi kreetalainen vuoristokyl\u00e4 kuin vaikkapa Kritsa, joka siihen verrattuna on jotensakin muovinen.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a><\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a> <\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n


<\/font><\/h3>\n


<\/font><\/h3>\n


<\/font><\/h3>\n


<\/font><\/h3>\n


<\/font><\/h3>\n


<\/font><\/h3>\n


<\/font><\/h3>\n

Jumalilla ei vastaanottoa t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/font><\/h3>\n
\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Kyl\u00e4kierroksen j\u00e4lkeen palasimme omille j\u00e4ljillemme. Poikkesimme niilt\u00e4 Kato Simiin, sill\u00e4 tienvarsikyltti viittasi, ett\u00e4 siin\u00e4 suunnassa olisivat Afroditen ja Heran temppelien rauniot.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Kato Simi tuli vastaan laakson p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Varjoisa ja vilpoisa taloryp\u00e4s kohdassa, jossa vuoripurot tuovat runsaasti vett\u00e4 asukkaiden iloksi. Paljon korkeita puita lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keitaan tunnelmaa. Kirkas vesi juoksi vanhaa betonir\u00e4nni\u00e4 pitkin kadun reunalla, talojen edustalla. Mies n\u00e4ytti keritsev\u00e4n lammasta keskell\u00e4 katua, mutta kohdalla huomattiin, ett\u00e4 se olikin iso koira. Kes\u00e4tukka talonvahdille! <\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/a><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Erinomaisen hyv\u00e4kuntoinen, uusi asfalttitie polveili Dikti-vuoristoon kohti temppelinraunioita. Py\u00f6r\u00e4n bensamittarin tankkausvalo oli syttynyt, mutta kunhan yl\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin, alas tultaisiin helposti ilman bensaa. Maisemat olivat tyypillisi\u00e4 yl\u00e4maille: k\u00e4kkyr\u00e4isi\u00e4 pinja-m\u00e4ntyj\u00e4, vuohien sy\u00f6mi\u00e4 pensaita, kukkivia timjamipuskia kuin violetteja tyynyj\u00e4, mehil\u00e4isp\u00f6ntt\u00f6jen rivist\u00f6j\u00e4.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Sitten asfaltti loppui. Vaatimaton puukyltti, seuranaan t\u00e4ysin kulahtanut metalliplakaatti, osoittivat temppelialueelle. Hylj\u00e4tty lippukoppi n\u00f6k\u00f6tti tunkkaisen ja kuuman n\u00e4k\u00f6isen\u00e4 sorarinteess\u00e4. Yl\u00f6s kiemursi tie suljetulle rautaportille.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

 <\/a><\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n


<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

Olihan raunioita v\u00e4h\u00e4sen tutkittava, vaikka alue lukossa olikin. L\u00e4hde pulputtaa vett\u00e4 kalliosta, pyh\u00e4t paikat on koottu muinoin sen ymp\u00e4rille. Valitettavasti ei ollut edes alueen historiasta tarkemmin kertovia kylttej\u00e4, vain niiden jalustat. No, ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin paikka on auki my\u00f6hemmin kes\u00e4ll\u00e4, vaikka aika autiolta vaikutti.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

\n

Bensaa ei tarvittu alam\u00e4keen, mutta se riitti kyll\u00e4 Ierapetraan saakka. Temppelin rauniot sijaitsivat kartan korkeusk\u00e4yrist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen reilun kilometrin korkeudella, mist\u00e4 hurottelimme melkein merenpinnan tasoon; ihmek\u00f6s tuo siis ett\u00e4 bensaa kului niin v\u00e4h\u00e4n! Ajelimme suorinta reitti\u00e4 kotiin, koirien luokse, poikkeamatta Tertsan tielle. Mirtoksen kohdalla palasimme meren rantaan.<\/font><\/p>\n<\/div>\n

\n

<\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

\n

Agios Nikolaoksen suuntaan l\u00e4htisi Mirtoksesta  maisemallisesti aivan mahtava reitti Mourniesin, Malesin, Anatolin, Kalamafkan ja Kalo Horion kautta. Ehk\u00e4 ajelemme sen reissun t\u00e4ss\u00e4 joku p\u00e4iv\u00e4, kun taas kyll\u00e4stymme helteeseen. <\/font><\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

<\/div>\n
<\/div>\n
Kreetalta: Jyk\u00e4 ja Lissu<\/div>\n
<\/div>\n
\n

Dafni-bokserin seikkailut Kreetalla: http:\/\/koiramainenkreikkakeikka.blogspot.fi\/<\/a>\n<\/p>\n

Kreikan-matkailua meid\u00e4n silmin: http:\/\/tavernaikosi.blogspot.fi\/<\/a> <\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nyt on vihdoin alla Moto Guzzi Nevada 750 Club, Jyk\u00e4ll\u00e4 jo toistakymment\u00e4 vuotta ollut musta ja krominkiilt\u00e4v\u00e4 maantieliit\u00e4j\u00e4. Monella kes\u00e4lomareissulla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ajettu vieraalla vuokrapy\u00f6r\u00e4ll\u00e4, jonka oikkuihin on pit\u00e4nyt sopeutua. Vaikka Guzzilla on hyv\u00e4...<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":111,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions\/111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.kreeta.info\/vuosikreetalla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}