Annan Kreetablogi: Juhlien kotiin!

Musiikki kuului jo saapujien laskeutuessa lentokenttäbussista terminaalirakennuksen portaille lauantai-iltana. Se voimistui väkijoukon jatkaessa kohti matkatavara-aulaa odottamaan matkalaukkuja. Jo siellä tanssittiin, kreetalaiset kauniit kansallispukujen helmat hulmahtivat, veitsi miehen vyöllä välähti jonkun ottaessa kuvaa salaman avulla. Hanian Daskalogiannis lentokentällä järjestettiin tervetulojuhlat sesongin ensimmäisen charter-koneen saapumisen kunniaksi.

Eikä vain musiikkia ja tanssia. Pitkä pöytä oli katettu notkumaan kreetalaisia perinnemakupaloja: kukuvaijaa, fetapiiraita, juustoa, oliiveja, auringon kypsyttämiä appelsiineja. Unohtamatta paikallista viiniä ja rakiryyppyä.

 

Ensimmäinen ulkomainen charter-lento saapui suoraan Kööpenhaminasta Haniaan. Mukana saarelle tuli 86 matkalaista. Tunnelma koneessa oli kepeän iloinen, meitä oli monta toisilleen tuttua matkalla talvitauon jälkeen rakkaalle Kreetalle. Varsinaisia lyhemmän ajan matkalaisia ei tainnut mukana olla montaakaan. Useimille meistä Kreeta on toinen koti.

Muutamia meistä tulijoista haastateltiin paikallistelevision iltauutisiin.
 
Talvisesta lentoreitistä Pohjolasta suoraan Kreetalle on puhuttu ja kirjoitettu monta vuotta, on kerätty adresseja asiaan auttamaan, on vedottu eri lentoyhtiöihin. Me talvisinkin matkaavat kuljemme yleensä kolmen koneen taktiikalla, kaksi vaihtoa, joista ensimmäinen aina Ateenassa, seuraava jossakin Keski-Euroopan kaupungissa ja viimeinen lento oman maan usein pääkaupunkiin ja takaisin sitten samalla tavalla. Nyt pääsemme kahdella lennolla. Hiukan hämmästelin väen vähäisyyttä, kone oli täynnä vain kolmanneksen verran. Missä olivat kaikki ne, jotka niin kiihkästi näitä talvikuukauden lentoja ovat kaivanneet? Hinnatkin ovat varsin huokeita näillä varhaisilla viikoilla.
Mutta tämä on Norwegianin päänavaus, tästä on hyvä jatkaa talvilentojen lisäystä. Kööpenhaminan lennot Haniaan jatkuvat ainakin lokakuun lopulle. Ehkä sesonkia jatkossa jatketaan marraskuulle, sesongin pidentäminen molemmista päistä sopisi hyvin Kreetan syys- ja kevätkeleihin.

Hanian lentokenttä on edelleen kunnostuksen kourissa, juuri nyt pahemmin kuin koskaan. Tuloaula on paketoitu puolikkaaksi entisestään, lähtöselvitys ja saapujat tungetaan entistä ahtaampaan tilaan. Toivottavasti seinät saadaan pois ja tila auki ennen suurten matkailijaryhmien saapumista.

Mutta nyt me seurasimme tanssia, kuuntelimme kreetalaisten instrumenttien polveilevaa musiikkia, laulaja meidät toivotti ”tervetulleeksi kuin viimekin vuonna”, ja tanssi jatkui. Nostimme tervetuliaismaljoja, maistoimme kauankaipaamiamme makuja. Kiitimme Hanian lääniä järjestämästään vieraanvaraisesta yllätyksestä. Tunsimme taas tulleemme kotiin.