Annan Kreetablogi: Kasvimaa

Viikontakaisten sateiden jälkeen saimme kourallisen kauniita kesäpäiviä. Tänä aamuna sitten mereltä vyöryi matalalla mustanpuhuva pilvimassa. Maisema pimeni ja ukkonen sateineen alkoi uudelleen. Pitkin päivää on aurinko kuitenkin hetkittäin kuivannut maisemaa, siinä sateiden lomassa ehdin takapihalle kasvimaan laittoon.
Vuokraisäntä Jannis on myllännyt maan keväällä istuttaessaan uusia appelsiinipuita. Niiden välissä on hyvä tila kasvimaalle, aurinkoinen saareke. Viime talvena istutin kasvimaani liian lähelle varjostavaa seinää – siinäpä ei sitten kunnolla mikään kasvanutkaan. Kreetalla voi hyvin viljellä kasvimaata talvellakin, mutta ilmeisen tärkeää on saada kasveille kaikki mahdollinen talvipäivän aurinko.

Maata on helppo kääntää saa, sateenpehmittämää  saappaanpohjaan takertuvaa multaa. Näen suuria kastematolieroja. Olen kasvattanut tällä kohtaa kerran joulun lanttulaatikon lantut, mutta siitä on aikaa jo neljä vuotta. Nyt näen hämmästyksekseni yhden lantun. Tunnistan sen naatin lehdistä siinä appelsiinipuun kyljessä.  Se kasvaa kuten ne aiemminkin viljelemäni osin maanpinnan yläpuolella, pitkulaiseksi. Tämä lantunsiemen on jäänyt maahan muhimaan ja jokin on sen nyt tänä syksynä kuivuudesta huolimatta herättänyt. Peittelen maanpinnan päällä kasvaneen vihertävän kannan multakasan alle, ehkä siitä on joululantuksi.  

Löydän muitakin yllätyksiä. Viime talvena istutin pienen laventelin taimen ja yrttiteeksi kuivattavan lemon verbenan, täkäläiseltä nimeltä louiza. Nämä molemmat taimet katosivat kevään myötä viidakoituneelle ja kesän myötä kuivuneelle takapihalle. Nyt löydän ne napakoina kasveina, jostakin ne ovat hakeneet uusia kasvivoimia. Siirrän laventelin ruukkuun ja se saa uuden asuinsijan talonportailla. Siinä siitä on enemmän silmäniloa ja hyvää tuoksua kuin takapihalla. Louizan jätän aidan viereen vielä vahvistumaan.

Istutan salaatteja ja toivon, etteivät ahneet etanat kovin äkkiä löydä niitä. Sipuleja istutan monta rivillistä, tuoresipulit koko talveksi. Kylvän pari riviä retiisejä, ovatkohan toissavuotiset siemenet vielä voimissaan – toisaalta, jos lantun siemen muhii maassa usean vuoden ajan, kuinka ei siemenpussi olisi yhtä hyvä säilymispaikka. Lisää siemeniä maahan: joku rivillinen varsiselleriä ja vielä pyöreäksi mättääksi ruohosipulia. Puolentoista tunnin puutarhatyö ja ensimmäinen talvikasvimaa on valmis.
 
Kannattaako näitä muutamia kasviksia viljellä Kreetan talvessa – jos täällä jokin on edullista niin kasvikset, niin torilla kuin kaupoissa. Jokin kuitenkin aina syyssateiden kasteltua maan muhevaksi alkaa viljelijän näppejäni kutitella. Se kasvun ihme houkuttelee joka syksy, nähdä versojen nousevan maasta, sadon kypsyvän.
Kohta saatuani kasvimaatyöt valmiiksi uudet tummanpuhuvat pilvimassat nousivat mereltä. Ukkonen rävähti leiskumaan ja voimakas sade kasteli koko uuden kasvimaani.

Kreetaterveisin
Anna Meurling

You may also like...

2 Responses

  1. F.Harry Stowe sanoo:

    Niin se vuoden kierto poikkeaa Kreetan ja kotimaan välillä. Täällä odotellaan, että lumi pikkuhiljaa peittäisi mökillä kasvatuslavat, joista sato on aikapäivää sitten korjattu talteen. Ja puolisen vuotta on odoteltava, että maata pääsisi jälleen muokkaamaan ja laittamaan uuden sadon alulle.

    Lämpimän syksyn ansiota sentää kukkasipuleita on päässyt istuttamaan ihan näihin päiviin saakka. Ehkäpä tätä pimeyttä voi kestää kevään kukkaloistoa odotellen.

    Lämpimät terveiset sinne Mesin mäelle ja kiitos mukavista tarinoista ja tuokiokuvista.

  2. Anu sanoo:

    Lucky you, Anna! Multasormia alkoi kutitella, mutta täällä vihertää nyt jokin muu kuin kasvimaa 😉
    Toivotaan hyvää kasvua joululantulle ja muille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *