Terveiset uudesta kotikaupungistani

No nytpä näyttää olevan Kreeta.infon blogikirjoittajilla muuttoliikehdintää! Muuttanut olen minäkin, tosin jo reilu vuosi sitten. Päädyimme kreetalaisen uusioperheeni kanssa tänne Kreetan kaakkoisosaan Ierapetraan monestakin syystä, tärkein niistä se, että mieheni on täältä päin kotoisin.
”Ierápetran kaupunki on Kreetan neljänneksi suurin taajama ja Euroopan eteläisin kaupunki. Se on muodostunut Kreetan etelärannikolle Libyanmeren rantaan. Kaupungissa sataa vähiten koko Kreikassa ja siellä on eniten aurinkotunteja” – näin luonnehtii Wikipedia uutta kotikaupunkiani. Ierapetra on Kreetan kuudesta kaupungista ainoa, joka sijaitsee etelärannikolla. Se on myös suurin Lassithin läänin kolmesta kaupungista, vaikka Ajios Nikolaos onkin läänin pääkaupunki.
Varmaan monelle tällä seudulla vierailleelle Ierapetrasta tulee ensimmäiseksi mieleen kasvihuoneet. Niitä on tämä alue täynnä, kasvisten tuotanto on alueen keskeisin elinkeino. Lähestyttäessä Ierapetraa se vaikuttaa rumalta kaupungilta, jota kasvihuoneet, kasvisten pakkaamot ja lastauslaiturit ympäröivät tiiviisti, ja varsinkin iltapäivällä rekkojen jatkuva virta Ierapetraan ja takaisin saa alueen tuntumaan pikemmin vilkkaalta teollisuustaajamalta. Onpa lähialuella pieni, vuonna 1980 perustettu paperitehdaskin, joka tuottaa pakkauskartonkia ja -laatikoita viljelijöiden tarpeeseen. Tämä paperitehdas on kuulunut ainakin 1990-luvulla silloisen Metsä-Serlan ulkomaiseen alakonserniin.
Mutta kun tulee sisään kaupunkiin, tunnelma muuttuu. Rekkaralli vaihtuu perinteisen, eläväisen kreetalaisen pikkukaupungin kodikkaaseen hyörinään. Kriisi on tietenkin purrut tännekin, mutta silti kaikesta näkee, että Ierapetra on vauraan maanviljelysalueen keskus. Toki turismia täällä on myös, ja se tuokin piristävän lisän kesäkuukausiin. Tänä vuonna – ensimmäistä kertaa pariin kolmeen vuosikymmeneen – tänne tulee myös suomalaisia pakettimatkalaisia Tjäreborgin kuskaamana.
Matkailijat otetaan täällä kohteliaan uteliaasti ja ystävällisesti vastaan, mutta kaupunki ei kuitenkaan koe mitään suurta muodonmuutosta turistikauden takia. Niin talvella kuin kesälläkin kafeniot, ukkokuppilat, täyttyvät aamuisin varttuneimmista kahvinjuojista ja iltapäivällä nuoriso kansoittaa omat suosikkikahvilansa. Iltaisin ulkona käydään perhekunnittain, ja varsinkin viikonloppuna täällä näkyy kyliltä tulleita ystäväporukoita, tytöillä veli tai serkku vahtinaan. Lapsiperheitä on paljon. Aikuistuvia nuoria on vähän. Perheemme parikymppiset pojat valittavat sitä, että heidän ikäsiään vapaita tyttöjä puuttuu paikkakunnalta. Täällä ei ole keskiasteen koulutuspaikkoja, joten lukion jälkeen lähdetään muualle opiskelemaan – tai mennään naimisiin, tehdään lapsia ja työskennellään sitten omilla kasvihuoneilla.
Ierapetrassa on toki vanhakaupunkikin – Kato Mera, ”alaosa”, niin kuin paikalliset kutsuvat. Venetsialainen linnoitus Kales vartioi sen eteläosassa uudehkoa isoa kalasatamaa, mutta vain muutama muu venetsialais- ja roomalaisajan rakennus tai muurinpätkä on vielä jäljellä. Vanhan turkkilaiskorttelin moskeija minareetteineen on kunnostettu näyttelytilaksi ja sen aukiolla on myös vanha vedenhakupaikka, jonka vesisäiliö sijaitsee sisemmällä kaupungissa.
Kaupungin vanhat rakennukset ovat valitettavasti hävinneet joko maanjäristyksissä, pommituksissa tai vain uuden innokkaan betonirakentamisen myötä. Sen takia myös auto- ja mopoliikenne on sallittua vanhankaupungin kujilla – Ierapetran vanhakaupunki ei ole arkeologista aluetta kuten esim. Rethimnonissa on. Täällä vanhankaupungin tunnelma on enemmän turkkilais-arabialainen. Uudisrakentaminen on ollut vilkasta, mutta tarkkasilmäinen löytää vieläkin vanhoja matalia, laatikkomaisia turkkilaistaloja. Meidän kotimmekin on aikoinaan kunnostettu yhdistämällä kolme vierekkäistä pikkutaloa yhdeksi huoneistoksi ja rakentamalla toinen huoneisto niiden päälle.
Minulle Ierapetran keskeisin elementti on meri. Se ympäröi vanhankaupungin niemeä kolmelta suunnalta. Sen kohinan kuulee kotiin. Hrissin saari, ”Kreetan salattu aarre”, on näköetäisyydellä reilun 10 km päässä etelään. Kesäisin sinne kulkee useita laivoja, talvisin vain kalastajat käyvät siellä. Iso kalasatama mahdollistaa sen, että kaupungin useat kalakaupat voivat myydä lähes joka päivä tuoretta paikallista kalaa. Edullisia, perinteistä ruokaa tarjoavia tavernoita ja pikku rakikuppiloita on vieri vieressä vanhankaupungin laitamilla, meren rannalla. Ja kodistani on kivenheitto uimaan, rannalle.
Siis tervetuloa Ierapetraan!
Kreeta.infon Ierapetra-sivut:

9 Responses

  1. ninni sanoo:

    Hyvin te bloggaajat tänne mahdutte. Mitä enemmän sitä parempi:). Lähes päivittäin tulee kurkattua teidän kuulumisianne, aina elää toivossa jotta joku teistä olisi ehtinyt niitä päivittää. Se lievittää ikävää sinne,tosin se lisää kaipuutakin samalla. Kaikkea hyvää uudelle perheellesi ja kotipaikallesi myös!

  2. Liisa sanoo:

    Ihana Ierapetramme! Kohta varmaan katukuva on toisenlainen, ei näin tyhjä. Ensin karnevaalit, sitten pikku hiljaa ulkokahviloita ja turisteja. Kaunista kevättä!

  3. Esa sanoo:

    Kiva blogi.
    Kreetalle pääsyä odotellessa….

  4. Lissu sanoo:

    Kiitos Ninni! Aina se, että joku lukee ja kommentoi, kannustaa kirjoittamaan.
    Liisa, joo ihan totta, tosi autiolta vaikuttaa kuvista päätellen. Mutta eihän Ierapetra ole mitenkään autio talvellakaan. Täytyy seuraavalla kerralla valita kuvat paremmin 🙂
    Esa, tänne pääsee kun vaan itse tekee asian eteen jotain 😉 Tervetuloa!

  5. Pekka Lindeman sanoo:

    Hei.Kovasti kiinnostaisi joskus tulla lomalle sinne Ierapetraan.Tänä keväänä olemme tulossa Agios Nikolaokseen ja varmaan käynne myös siellä kun taas kierrämme aika paljon.Olemme kyllä käyneet siellä petrassa aiemmillakin reissuilla mutta ne on jääneet lähinnä sellaisiksi käynneiksi,mutta joskus haluaisimme pidemmäksi aikaa.tällä kertaa Agios Nikolaos kohteena ja pari yötä Kato Zakroksessa.

  6. Anne sanoo:

    Kiitos kivasta kirjoituksesta. Samaa mieltä Ninnin kanssa että teitä bloggaajia on mukava seurata, Täälläkin odotellaan aina uusia juttuja. Kreetalle on aina ikävä. Kaikkea hyvää Ierapetraan jossa en vielä ole käynyt!

  7. Susanna sanoo:

    Jassu Lissu. Onpa mukava kuulla kuumisiasi edes täältä kautta. Tervetuloa myös Raisioon mikäli Suomessa käynnin yhteydessä vaan on mahdollista. 🙂
    Susanna

  8. Annu sanoo:

    Pikkasen tarkennusta tuohon blogiin;kyllä Ierapetraan vielä v.1998-90 pääsi Tjäreborgin ja Hassen järjestämillä matkoilla,Gialos,Astron ja Agni olivat silloin listoilla ja siitten sai myös ns.maakuljetuksen jos oli oma majapaikka.nimim.kokemusta on.Anteeks nyt Lissu,terv.Annu

  9. Lissu sanoo:

    Kiitos tarkennuksesta Annu! En ole koskaan käynyt Ierapetrassa pakettimatkalla, joten tietoni on vain kuulopuhetta. Käsitin, että viimeiset suomalaiset pakettimatkalaiset olisivat olleet täällä 80-luvun loppupuolella/90-luvun taitteessa. Mutta jos vielä 90-luvun loppupuolellakin tämä on ollut jonkun matkatoimiston kohde, niin siitä sitten onkin vain vajaa 20 vuotta, joten se ei enää mahdu tuohon "pariin kolmeen vuosikymmeneen" 🙂

Vastaa käyttäjälle Anne Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *