Annan Kreetablogi: Kevätkukinta nupuilla

Aivan kuin luonto olisi odottanut näitä aurinkokelejä. Lämpö on lisääntynyt viime päivinä ja sen huomaa heti. Aprikoosipuiden oksiin ilmestyivät nuput yhdessä päivässä, muutama niistä puhkesi kukkaan saman tien. Lehdet tähän puuhun tulevat sitten myöhemmin. Eukalyptuspuiden pitkulaisten ikivihantien lehtien lomaan on pyörähtänyt kokonaisia kimppuja kartiomaisia nuppuja. Taivaan sini maiseman yllä antaa elämälle korkeutta.

Kevätkävely Kastelloksen tammimetsässä tarjosi muutaman mukavan yllätyksen. Orkideoista ensimmäisiä kukkijoita on maito-orkidea. Se kukkii aina pääsiäispaaston aikaan, niinpä sitä kutsutaan täällä nimellä sarakosti, mikä tarkoittaa juuri paastonaikaa. Nyt näitä pieniä kevään airueita näkyi lähes kukassa polun varressa.

Perhosorkideat levittelivät siipimäisiä terälehtiään piikkisen pensaiston keskellä. Keskellä polkua kukkivat romuleat, valesahramit, valekrookukset. Tänään näin tämän suvun molemmat serkukset, sekä piskuisen lilan että isomman valkoisen krookusta muistuttavan kukan.

Jälkimmäisen seurana keinui tuulessa Kreetan oma endeeminen vuokko. Korkeasta heinikosta poimin kimpun punaisia kruunuvuokkoja kotimaljakkoon.

Tarkoitukseni oli tänään viedä koiranpentu metsään ja kouluttaa sitä maastossa. Pentu on nyt viiden kuukauden ja on aika opettaa sitä ison koiran tavoille. Se on tavattoman innokas oppimaan, tekee mielellään pyytämättä kaikki oppimansa yhteen putkeen. Kaikki sujuikin hyvin ja tottelevaisesti siihen asti kunnes tapasin peltotilkkuaan siivoavan ikämiehen. Milon riemulla ei ole rajoja kun se tapaa uusia ihmisiä. Näin nytkin. Kaikki opit luo tulemisesta ja pysähtymisestä oli poispyyhkäistyt. Vanhaisäntä puhui meille saksan ja ranskan sekoitusta kreikankielellä höystettynä. Koira keikkui isännän ympärillä häntä viuhtoen. Pikkuhiljaa ymmärsin, että keskustelumme oli hyvää-päivää-kirvesvartta riippumatta käyttämistämme kielistä. Jos puheistaan jotakin käsitin, oli isäntä huolissaan metsäkävelijöiden turvallisuudesta, parempi olisi mielestään kulkea isoilla teillä, siellä missä autotkin kulkevat, metsissä voi pudota, kaatua…Vaan peltotilkulla näytti tulevan puhdasta. Läheisellä niityllä laidunsi monikymmenpäinen lammaslauma, niistäkään koira ei ollut yhtä kiinnostunut kuin tästä vanhasta isännästä. 

Mutta metsässä kulki kaunis polku, harmaiden kiviaitojen reunustama. Polku on vielä viimevuotisten kuivien tammenlehtien peittämä.

 

Varjoissa kukkivat vitivalkoiset kevätsyklaamit. Täällä kasvaa myös hyvää timjamia. Keräsin taskut täyteen, kädet tuoksuvat loppupäivän timjamilta.