AnnanKreetablogi: Mesinmäen kuulumisia

Herään pitkästä aikaa Mesinmäen aamuääniin. Michaliksen kukko toivottaa päivää tervetulleeksi jo kauan ennen auringon nousua,
Manoliksen lampaat alkavat liikehtiä läheisessä aitauksessa, kello
kilkahtaa silloin tällöin, kukuvaija, pieni Ateena-pöllö huhuilee. Naapurin oliivipuuhakkaamossa työt aloitetaan aikaisin, suuret kuorma-autot hakevat kukkuraisia lasteja lämmityspuuta Ateenan laivoihin lastattavaksi. Tänä aamuna kuunsirppi ja aamutähdet näkyivät ensimmäisen kerran viikkokausiin.


Syksy tuli yhtäkkiä yön yli pari viikkoa sitten. Kreeta on maannut paksun harmaan pilvipeiton alla, kylmät pohjoistuulet viilensivät kelit ja sateet alkoivat. Viimeiset patikoitsijani etsivät majapaikoissamme peittoja, polunpäällä tarvittiin pitkälahkeista. Viimein aurinko tuli eilen esiin, nyt näen maiseman vihertyneen, oliivitarhoissa maa pursuaa jo ruohoa. Kreetan toinen kevät on täällä, syyskukat kukkivat, aamuisin kaikkialla on kastetta. Vaikka syyssateet pitäisivätkin nyt taukoa, uusi viherrys saa riittävästi kosteutta aamukasteesta. Appelsiinit kypsyvät, niiden oranssit sävyt ovat ilahduttaneet harmauden keskellä.

 

Rethimnonissa aurinkotuolit ja -varjot on kerätty pois, hiekkaranta näyttää tyhjältä. Viime viikkojen myrskyt ovat heittäneet rojua rannoille, nyt siellä samoilee jokunen omatoimimatkailija ja kauttaan jatkavat uimarit. Kovimmillakin tuulilla liitovarjoilijat heittäytyvät huimaan menoonsa ranta-aallokossa. Sesonkiliikkeet ja -tavernat pakataan talviteloille, pessimistisimmät arvelevat reilun kolmenkymmenentuhannen liikkeen sulkevan ovensa lopullisesti Kreikan eri puolilla. Optimistisimmat odottavat taas turismin nousua ensi vuodelle. Olen jututtanut yhteistyökumppaneitani Kreetalla: monelle päättynyt sesonki on ollut vähintään tyydyttävä. 

 

 

Juuri tässä kesäsesongin hiljentyessä alkaa vilkas työskentely oliiviviljelyksillä. Näyttää kuin kaikkialla raivattaisiin uusia viljelysaloja, istutettaisiin uusia oliivipuita. Tämän vuoden sato on kohta poimittavissa.

 

 

Olemme Mesinmäellä samoissa puuhissa. Pieni maapalamme kylän kakkoskirkon kupeessa on odottanut joitakin vuosia päätöstämme – tuleeko siihen viinitarha, talo vai pieni mökki. Ei siis tullut mitään niistä, nyt olemme päättäneet perustaa siihen uuden oliivitarhan. Paikalla on joskus aiemmin kasvanut oliivipuita, ne on hakattu pois jo vuosikymmeniä sitten. Nyt Mesinmäen isäntä kulkee oliivineuvojamme kanssa pitkin poikin tonttia, miehet harppovat ja mittaavat: neljätoista koroneikaa öljysatoa antamaan, vanhojen oliivipuiden viereen alatontille kaksi kalamon-puuta, niitä syötäviä oliiveja tuottavaa.

Olen ollut työmatkoilla heinäkuun alusta lähtien, kuunnellut Kreetan ja Kreikan tapahtumia korkeissa alppikylissä ja Keski-Euroopan patikkapoluilla, eri puolilla Kreetan maisemia. Kesän poliittiset ja taloudelliset tapahtumat ovat mietityttäneet – äänestykset ja vaalit ovat näyttäneet vieneen tunnelmia laidasta toiseen. Alun innostus ja usko parempaan vaikuttaa hiipuvan, nyt voi aistia jopa luovuttamisen ilmapiiriä. Ystävät ja yhteistyökumppanit, jotka toimivat yksityisyrittäjinä, kertovat verouudistuksista. Niitä veivataan suuntaan ja toiseen. Tukea pienten yksityisyrittäjien toimintaan kaivataan kaikkialla. Kreetallakin kun oman työpaikan perustaminen on se lähin tapa löytää työtä.
Kylällä tapaan naapureitani, aina yhtä iloisena toivottamassa tervetulleeksi. Mesinmäki elää hiljaista elämäänsä, kauppa-autot ajavat kylälle kuin ennenkin, ikäihmiset kokoontuvat puhelemaan ostosten lomaan, muutoin kylä hiljenee auringon laskiessa. Uusia lampaita on syntynyt Jorgin ja sisartensa lammaslaumoissa, aasit ovat tallella. Vuokraisäntämme Giannis on toipumassa isosta sydänleikkauksesta, painoa on pudonnut melkoisesti. Näen hänen tekevän kävelylenkkejä illansuussa. Paljon kylässäni on aivan samalla tavalla kuin ennenkin.
Tässä muutama Kreetan pikku kevään kukkija.

 
 
 

 

Pakkaaminen on taas edessä, nyt talvilomalle koti-Suomeen rakkaita tapaamaan. Miltäköhän Kreetani näyttääkään sieltä alkutalven keskeltä katsellen.

Kreetaterveisin
Anna Meurling

You may also like...

5 Responses

  1. Ilona sanoo:

    Kiitos! Oli ihana lukea Kreetan kuulumisia:)

  2. finlandeza sanoo:

    Kiitos! Olen jo niin odottanut sinun kirjoitustasi. Taas veit minut Kreetan tunnelmiin.

  3. Ninni sanoo:

    Jopas tuntui hyvältä kuulla sinusta,teistä ja Kreetasta. Kovasti olen jo kaivannut. Joka viikko olen kurkannut jotta olisitko ehtinyt töiden lomassa kirjoittaa.Siispä kirjoittele niin usein kun vain ehdit. Mukavaa lomaa ja tervetuloa käymään kotimaassa

  4. Anne sanoo:

    Kiitokset Anna! Olenkin odottanut kirjoituksiasi, ilmeisesti on kiirettä pitänyt ja hyvähän se on jos töitä riittää.Ja tervetuloa Suomeen, jos Kreikalla on ongelmia on niitä täällä meilläkin. Mutta ollaan silti positiivisia! Itse lähtisin mielelläni Kreetalle 🙂

  5. Anu sanoo:

    Olipa ihana lukea kuulumisia ja katsella kuvia Kreetalta! Kiitos, kun meitä ilahdutat kiireistäsi huolimatta! Hyvää lomaa sinulle täällä Suomessa! Minä lähtisin oikein mieluusti talvilomalle rakkaalle Kreetalle:):)

Vastaa käyttäjälle Ninni Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *