Annan Kreetablogi: Elokuun täysikuu

Palasimme viime viikonloppuna Ruotsin mökiltä helteiselle Kreetalle. Mökkielämä soljui leppeissä kesäsateissa, vehreänvihreässä luonnossa. Monen maan asujana mietin tätä matkallaoloa, monen kodin välistä kulkemista. Juuri yhtäältä lähtiessäni haluaisin vielä jäädä, perille saapuessani kierrän täällä toisaalla kaikki kodin nurkat ja iloitsen paluustani.
Norwegianin tämän kesän viimeinen yölento etelä-Ruotsista lähti liki puoltayötä. Mukana lennolla parille sadalle tarkoitetussa koneessa neljätoista matkustajaa. Epätodellinen tunnelma Euroopan yllä, kone lensi leijuvan kevyenä. Yötaivaalla ei ollut pilvenhattaraakaan, niin kaunis on maanosamme yötaivaalta katsottuna, valojen nauhat ja ryppäät, yläpuolella tähtinen taivas. Kreetan aamuyö otti vastaan kostean lämpimänä.
Ehdimme Mesinmäelle hiukan aamuviiden jälkeen. Kyläjuhlat olivat vielä täydessä käynnissä. Yksi elokuun lomakauden lukuisista konserteista oli vetänyt pikku kyläämme neljättäsataa juhlijaa. Heistä oli vielä aamuviideltä satakunta täydessä vauhdissa – musiikki soi ja tanssiva piiri kiersi kylän kirkon edustan toria, askel oli nopea ja keinahteleva. Pysähdyimme tervetulomaljoille, maljaa oli nostamassa niin kylän poliisi vaimoineen, poliittinen päättäjä Ateenasta, puutarhuri Jannis ja veljensä Jorgos, lammaspaimen Andreas ja lukuisa joukko mantereelta tulleita lomailijoita. Kyläläiset jaksavat pidempään kuin matkalta palaavat. Tästä juhlasta ei ole kuvia, kamerat olivat vielä kapsäkeissä.
Niin nopsasti solahdamme Mesinmäen elämään. Kylään palanneiden lomalaisten vilkastama kesätunnelma välittyy meille asti, kylän uloimmalla laidalla asujille. Raitilla vastaantulevat kertovat mieluusti, mistä talosta maailmalle on lähdetty, kenen kanssa lapsena on käyty koulua. Olemme näinä kesäviikkoina enemmän kyläläisiä näille lomailijoille, muuna aikana vakiasukkaille enemmän kylässä asuvia ulkomaalaisia. Iltaisin kuulemme puhetta naapuripuutarhasta, Pireuksesta tullut perhe istuu iltaa. Kylän molemmat kafeniot ovat auki pidempään kuin muulloin, Nikosin kesätavernassa grillataan yömyöhään.

Tänä iltana parvekkeilta ja patioilta kuuluu ehkä vielä enemmän puheensorinaa, lasien kilahduksia, naurunremahdulksia, tänä iltana nousee elokuun täysikuu. Ympäri Kreikkaa pidetään monet arkeologiset alueet avoinna pitkälle yöhön, kuinka ihanalta kuulostaakaan Akropolis täydenkuun valossa!Kreetalla avoinna ovat ainakin Knossoksen ja Faistoksen palatsialueet. Rethimnonissa monet kiipeävät kaupungin eteläpuolella nousevan Vrisinaksen vuoren huipulle nauttimaan suuren kuun matkasta taivaalla.

Mekin istumme ensin talomme takaparvekkeella katsomassa auringon vaipumista Apokoronaksen taakse, sen kaari on jo hiukan lyhentynyt keskikesästä. Nyt se painuu usvaan ja kultaa pilvenhaitulat. Siirrymme talon toiselle puolelle odottamaan kuun nousua idästä. Tämä elokuun täysikuu on hyvin vaalea ja se loistaa kirkkaasti, valaisee koko tienoon. Kuulemme Manoliksen lampaiden liikkuvan aitauksessaan, niiden kellot kilkattavat. Vielä myöhään yöllä yleensä niin hiljainen Jorgoksen aasi huutaa sen surumielisen ja hiukan kammottavan aasinhuutonsa. Ehkä sekin ihailee täysikuuta.